Kahdeksan vuotta Ruotsin valtiovarainministerinä toiminut Anders Borg on saanut maineen älykkäänä talousosaajana, jonka tuntee talousteoriansa. Ruotsi selvisi Euroopan talouskriisistä pienillä kolhuilla ja esimerkiksi Financial Times-lehti nosti Borgin vuoden 2011 listauksessa EU:n parhaaksi valtiovarainministeriksi.
Ruotsin Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Fredrik Reinfeltin kanssa Anders Borg rakensi Ruotsista yhden Euroopan markkinaliberaaleista esikuvista.
Työn tarjontaa pyrittiin Maltillisen kokoomuksen kahden hallintokauden aikana lisäämään muun muassa viidellä perättäisellä ansiotulovähennyksellä ja erilaisten, työnteon kannustavuutta heikentävien tukien karsimisella. Työpaikkoja syntyi kahdeksan vuoden aikana yli 300 000.
Viime syksynä Valtioneuvoston kanslia pääministeri Alexander Stubbin (kok.) johdolla tilasi Anders Borgilta ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajalta, hiljattain SDP:stä kokoomukseen siirtyneeltä Juhana Vartiaiselta raportin Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta.
– Tämä on ollut uskomattoman kivaa. Juhana Vartiainen on erittäin taitava taloustieteilijä. Me ajattelemme asioista hyvin samalla tavalla, Anders Borg kommentoi yhteistyötä Vartiaisen kanssa.
Raportin yksityiskohtia Vartiainen ei voi vielä paljastaa, mutta hänen mukaansa ehdotuksia on tulossa kolmelle eri osa-alueelle. Ensimmäiseksi palkkojen muodostusta on tarkistettava. Toiseksi työmarkkinoille osallistumista on helpotettava ja kolmanneksi tuottavuuden kasvun eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Erityisesti Suomen kilpailukyky huolettaa Borgia. Suomen teollisuuden on vaikea saada tuotteitaan kaupaksi, sillä kustannustaso on tällä hetkellä Suomessa noin 15-20 prosenttia korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Varsinkin metsäteollisuuden ja telealan vaikeudet ovat tuntuvia.
– Työmarkkinaosapuolilta on kestänyt aivan liian kauan sisäistää, miten paljon kilpailukyvystä on menetetty. Suomi on epäilemättä hyvin vaikeassa tilanteessa, Borg toteaa.
Borgin mukaan palkkojen laskeminen ei ole todellinen vaihtoehto, mutta palkkatason on silti pysyttävä alhaisempana kuin kovissa kilpailijamaissa.
– Suomi on ja pysyy osana euroa, ja valuuttakurssi on siis sidottu. Siksi muutokset on tehtävä kasvattamalla tuottavuutta enemmän kuin Ruotsissa ja Saksassa. Se on vaikeaa.
Borgin mukaan palkankorotusten on oltava maltillisia ja varovaisia, jotta kilpailukyky palautetaan, ja näin täytyy toimia jonkin aikaa.
Erityisesti Borg ihmettelee yli 50-vuotiaiden miesten huonoa työtilannetta Suomessa, joka on miltei kymmenen prosenttia matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Anders Borg muistuttaa, että Suomi on kuitenkin yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista ja hyvin avoin talous, jolla on korkealaatuinen koulutusjärjestelmä.
– Ei siis ole itsestään selviä muutoksia, joilla voisi nopeasti parantaa tilannetta. Sen sijaan on tarkasteltava pitempää pienien muutoksien listaa, hän tiivistää.