Euroopan keskuspankki (EKP) jakoi vuosien 2011–2012 vaihteessa euromaiden pankeille kahdessa erässä edullista kolmen vuoden rahoitusta, ns. LOTR-lainoja (Long Term Refinance) yli biljoonan eli 1000 miljardin euron arvosta.
Rahoitus ei kuitenkaan ole ”välittynyt” markkinoille toivotulla tavalla eli pankit eivät ole lainanneet rahaa toisilleen tai yrityksille ja kansalaisille.
Kangasharju sanoo, että syynä on sekä kysynnän ja tarjonnan puute etenkin Etelä-Euroopassa. Kun talous vielä supistuu, lainoille ei ole kysyntää. Toisaalta pankit ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne voi tarjotakaan lainojaan.
– Pankkien taseissa on vielä paljon sellaisia lainoja, joita kukaan ei hoida. Lainat pitäisi alaskirjata, mutta sitä ei uskalleta tehdä, koska ei tiedetä, mistä saada uuttaa pääomaa tilalle. Näistä pankeista uhkaakin nyt tulla eläviä kuolleita, zombeja.
Mistä löytyisi maksaja?
Alaskirjauksista koituvien luottotappioiden pelossa pankit jatkavat hoitamattomien luottojen laina-aikoja kerta toisensa jälkeen.
– Pankki, jonka rahat ovat kiinni huonoissa luotoissa, ei pysty kasvattamaan luotonantoon eli rahoittamaan yritys- ja yksityisasiakkaitaan. Tästä taas seuraa, ettei euroalueen talous tokene kunnolla ennen kuin pankkien luotonanto elpyy.
– Että näin kävisi, pankkien lainasalkut pitäisi ensin siivota ongelmaluotoista niin, että ne pääsisivät aloittamaan Amerikan malliin puhtaalta pöydältä. Maksaja vain pitäisi löytää. Velkaiset euromaat eivät siihen pysty.
Kangasharjun mukaan ”suuri kysymys” lähikuukausina onkin, suostuvatko euroalueen vahvat maat maksumiehiksi, kun EKP julkistaa keväällä 2015 pankkien tasearvionsa päätteeksi yhteisvastuullisesti pääomitettavia eteläeurooppalaisia pankkeja.
Talous kasvuun nyt eikä joskus!
Kangasharju arvelee, etteivät pankkien osakkeenomistajien ja joukkovelkakirjalainojen haltijoiden rahat riitä kattamaan koko pääomatarvetta, vaan yhteistä rahaakin tarvitaan. Virkamieskaavailuissa aukon voisi paikata Euroopan pysyvä vakausmekanismi (EVM).
– Sijoittajavastuun toteuttamisessa on se vaara, että jos sijoittajien omistuksia ryhdytään urakalla leikkaamaan, niin ne vetäytyvät pankkien rahoittamisesta. Tällaisessa tilanteessa vastuu pääomittamisesta jää EKP:lle, ja sen olisi ryhdistäydyttävä tässäkin asiassa.
Kangasharju tähdentää, että Euroopan talous pitää saada kasvuun vuodessa eikä vuosien kuluttua. Se ei onnistu, jos jäädään odottamaan mahdollisesti toimintakykyiseksi joskus saatavaa resoluutiorahastoa, jolla rahoitettaisiin pankkien uudelleenjärjestelyjä ja sulkemisia. Sijoittajavastuunkin on määrä tulla voimaan vasta 2018.
Lotrausta tarvitaan lisää
Vain yksi asia on varma: Keski- ja Etelä-Euroopan pankkien kuntoon panemiseen vaaditaan vielä järkyttävä määrä lisää rahaa.
Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tuoreen arvion mukaan näiden alueiden pankit tarvitsevat vielä 1000 miljoonaa euroa eli jo annetun LOTR-lainoituksen verran uutta pitkää rahoitusta täyttääkseen ns. vakaan rahoituksen ehdot.
Vakavaraisuuspääomia tarvitaan EBA:n mukaan lisää lähes 240 miljardia euroa ja likvidipuskureita on kasvatettava 225 miljardilla eurolla pelkästään pankkien kiristyneen sääntelyn takia. Näiden miljardien lisäksi tulevat vielä pääomitettavien pankkien lainojen perkaamiseen tarvittavat pääomat.
