Tuolloin otetaan käyttöön Balticconnector-putkiyhteys Suomesta Baltian kaasuverkkoon.
Maakaasun käyttö Suomessa on yli 40 vuoden ajan pohjautunut Venäjältä tulevaan putkikaasuun. Markkinoiden avaaminen mahdollistaa maakaasun tarjonnan monipuolistumisen, kun biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi vaihtoehtona venäläiselle putkikaasulle on maakaasun hankinta Baltiasta ja Liettua-Puola -yhdysputken valmistumisen jälkeen myös Keski-Euroopasta.
Maakaasun siirtoverkonhaltijan Gasumin siirtoverkko eriytetään erikseen päätettävällä tavalla maakaasun tuotannosta ja myynnistä vuoteen 2020 mennessä maakaasumarkkinadirektiivin tosiasiallisen eriyttämisen mallin mukaisesti.
– Tällä varmistetaan, että siirtoverkonhaltija toimii uusia markkinoille tulijoita kohtaan neutraalina markkinapaikkojen ylläpitäjänä, ja että maakaasun siirtojärjestelmän ja markkinoiden kehittäminen tapahtuu markkinoiden kokonaisedun näkökulmasta, selittää työ- ja elinkeinoministeriö.
Ministeriön mukaan kilpailun lisääntyminen maakaasun ja uusiutuvan kaasun toimituksessa luo maakaasualan yrityksille ja kaasun käyttäjille mahdollisuuksia monipuolistaa kaasun hankintaansa. Alan yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös uusien toimittajien markkinoille pääsy helpottuu.
Tavoitteena on myös maakaasun kilpailukyvyn parantaminen. Tukku- ja vähittäismyynnin sekä jakelun sääntelyä kevennetään ja maakaasun hinnoittelun erityissääntelystä luovutaan suurelta osalta.
Maakaasumarkkinalainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden alussa. Siirtoverkonhaltijan eriyttämistä ja maakaasumarkkinoiden kilpailulle avaamista koskevat säännökset tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen vuoden 2020 alussa.
