Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Markus Sovala pitää keskustan eduskuntavaaliehdokkaan, europarlamentaarikko Olli Rehnin Uuden Suomen blogikirjoituksessaan esittämiä väitteitä sen verran kovina, että niihin täytyy reagoida.
Entinen talouskomissaari Olli Rehn väitti Uuden Suomen blogissaan viime torstaina, että ”vuoden 2014 budjetin repeämä ei ole mikään yksittäinen tapaus, vaan Kataisen-Stubbin hallitusten systemaattinen tapa laatia budjetti liian optimistisen, suorastaan katteettoman talousennusteen pohjalle”.
Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on ylittänyt reilusti EMU-kriteerien kolmen prosentin rajan. Vielä loppuvuonna ennuste oli 2,7 prosenttia, kun toteutunut oli 3,4 prosenttia, eli heitto on miljardiluokkaa. Rehnin mukaan on uskomatonta ministeri Antti Rinteelle (sd.) ja valtiovarainministeriölle on ”edelleen vähän epäselvää”, mistä budjetin repeäminen johtuu.
– Valitettavasti tämä talouspolitiikan muunneltu totuus on ollut systemaattisesti käytössä koko vaalikauden, mikä on ruokkinut velkaantumiskierrettä ja murentanut kansantalouden kestävyyttä. Muualla Euroopassa tästä vitsauksesta on pitkälti päästy eroon, mutta Suomessa ei ole kyetty vuosiin laatimaan luotettavia talousennusteita, Rehn väittää.
Komission luvut lähes samoja
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Markus Sovala kertoo ”Kuka muuntelee totuutta?” -kolumnissaan, että Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan Suomen taloudellista aktiviteettia koskevien viranomaisennusteiden osumatarkkuus on ollut eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvä.
Samoin on ollut laita julkisen talouden tasapainoa koskevissa ennusteissa. Sen alaerien – tulot ja menot – kohdalla osumatarkkuus ei ole ollut kuitenkaan yhtä hyvä.
– Yritämme parantaa tätä jatkossa, Sovala lupaa.
Sovalan mielestä parempi olisi vertailla kotimaisia ennustajia keskenään. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ei ole omissa arvioissaan havainnut valtiovarainministeriön ennusteita sen huonommiksi – tai paremmiksi – kuin muidenkaan kotimaisten tahojen laatimia ennusteita.
Valtiovarainministeriö itse on vertailuun omia bkt- ja alijäämäennusteitaan Euroopan komission ennusteisiin viiden viime vuoden ajalta.
– Ainoa silmäänpistävä seikka on, että komission luvut ovat olleet joka vuosi hyvin lähellä ennusteitamme, Sovala heittää piikin talouskomissaarina toimineen Rehnin suuntaan.
Ennuste on asiantuntijatyötä
Sovala huomauttaa, että ennustevirheistä on kuitenkin pitkä matka Rehnin viittaamaan ”muunneltuun totuuteen”. Budjetointi perustuu Suomessa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteeseen.
Eduskunta vahvisti helmikuussa lakimuutoksen, jonka virallisti pitkään noudatetun käytännön, jonka mukaan ennuste on asiantuntijatyötä, johon ministeriön johdolla ei ole mahdollisuus puuttua. Ennusteen osalta ns. pidätysoikeus ei ole voimassa.
– Ja kun budjetin meno- ja tuloarviot laaditaan ennusteemme pohjalta ja myös meidän riippumattomiin asiantuntijoihin tukeutuen, mistä Rehnin ”muunneltu totuus” sitten putkahtaisi? Kova, perustelematon väite pitkään politiikassa toimineelta, Sovala sivaltaa.
Tilastokeskuksen ennakkotiedoista ja valtiovarainministeriön joulukuun ennusteesta koskien julkisen talouden alijäämää viime vuonna Sovala toteaa, että jos Tilastokeskuksen ennakkotieto jää voimaan, ero muuttuu ennustevirheeksi.
– Ikävä uutinen on, että sama virhearvio näyttää löytyvän VM:n ennusteen lisäksi ainakin Suomen Pankin ja komission luvuista. Uskon, että emme ole ainoa taho, joka aikoo selvittää, missä kohtaa kunkin ennusteketjua virhe on syntynyt, Sovala toteaa.
