Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen taival alkoi 97 päivää sitten, joten sen sadan päivän etsikkoaika alkaa olla ohi. Nordean mukaan usko hallitukseen, joka syntyi vastareaktiona toimintakyvyttömälle edeltäjälleen, on romuttumassa.
– Vaikka kesäloma aina hidastaa toimeenpanoa, yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ja kärkihankkeiden viivästyminen kasaa suuria paineita hallitukselle ryhtyä ripeästi toimiin Suomen talouden pelastamiseksi, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.
Nordean mukaan Suomen luottoluokitus jatkaa laskuaan ennusteajanjaksolla ilman mittavia, yhteiskuntasopimuksen korvaavia uudistuksia ja hallitusohjelman toimeenpanoa.
Mahdollisuudet sisäiseen devalvaatioon pienenivät olennaisesti yhteiskuntasopimuksen romuttumisen myötä. Nordean mukaan vielä voidaan yrittää fiskaalista devalvaatiota, jossa verotuksen ja sosiaaliturvan rakennetta muutetaan työllistämistä ja yritysten kustannusrakennetta tukevaksi.
Koska kestävyysvaje ei salli julkisen alijäämän kasvattamista, kuluttajien rasitetta on nostettava vastaavasti. Arvonlisäveron nostamisen on tieteellisesti osoitettu olevantaloudelle vähiten vahingollinen.
Lisäksi Suomi tarvitsee kipeästi rakenteellisia uudistuksia, jotka ajan myötä tukevat sisäistä devalvoitumista.
Nollakasvu jatkuu vielä 2017
Suomen talous supistuu neljättä vuotta peräkkäin. Maailmankaupan kasvu on pysähtymässä, eikä teollisuustuotannon tai investointien piristymisestä maailmalla ole näyttöä.
Kysyntä Suomen vientituotteille pysyy heikkona, joten kilpailukyvyn parantaminen on entistä tärkeämpää. Talousuudistukset ovat välttämättömiä, mutta toteutuessaankaan ne eivät ehdi kääntää taloutta parempaan ainakaan kahteen vuoteen.
– Emme odota Suomen talouden kohentuvan oleellisesti ennustehorisontilla, vaikka öljy pysyy halpana ja euroalueen kasvu jatkuu. Kun vienti ei oleellisesti piristy, myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi.
Kangasharjun mukaan Suomen rakenteelliset ongelmat pitävät talouskasvun nollan tienoilla vielä vuonna 2017, ja työttömyysaste saavuttaa euroalueen keskiarvon.
Nordea ennustaa talouskasvun supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kasvavan vain 0,5 prosenttia vuosina 2016 ja 2017.
Viennin piristymistä on turha odottaa
Suomen tärkeimmän vientimarkkinan eli euroalueen talous on noussut jo kolmen vuoden ajan ilman näkyvää muutosta Suomen viennissä. Suomen tavaravienti on kasvanut viiden vuoden ajan, mutta aivan liian hitaasti antaakseen piristysruisketta talouteen.
– Syytä pitää etsiä viennin rakenteesta ja kilpailukyvyn puutteesta. Suomi vie pääasiassa teollisia välituotteita ja investointitavaroita yritysten tarpeisiin. Kotitalouksien kulutus on sen sijaan ollut vientimaidemme kasvun moottori, sanoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
– Onneksi Saksassa ja Ruotsissa on sentään nähtävissä orastavia merkkejä investointien käynnistymisestä. Juuri sellaista konepajateollisuutemme nyt tarvitsee, Sorjonen toteaa.
