Suomi on jäänyt perinteisistä verrokkimaistaan ja joutunut outoon seuraan. Suomi ei enää kuulu Saksan ja Ruotsin kanssa samaan ryhmään. Sen kasvu on jäämässä Itämeren alueen heikoimmaksi.
Uusi viiteryhmä on Ranska: Tämän vuoden aikana useampi talousasiantuntija on niputtanut Suomen yhteen taloudelliseen pysähtyneisyyteen ajautuneiden eteläisempien EU-maiden kanssa.
Asian nosti esille Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius jo viime keväänä.
– Suomen uusi verrokki on Ranska, Helenius sanoi Taloussanomien mukaan, perustellen kantaansa muun muassa samanlaisilla kustannuskilpailukyvyn ongelmilla. Molemmissa maissa siis palkkakustannusten kohoaminen suhteessa tuotantomääriin on vienyt vienniltä toimintaedellytyksiä.
Heinäkuussa talouskomissaari Olli Rehnillä oli sama huolestuttava viesti.
– Suomi on tullut joitakin vuosia perässä esimerkiksi Ranskaa ja Italiaa, mutta oireyhtymät ovat hyvin samankaltaisia, eli heikentynyt kilpailukyky ja markkinaosuuksien menetys maailmalla ja samaan aikaan heikentynyt julkisen talouden kestävyys, Rehn totesi MTV3:n haastattelussa.
Etelälle naurettu
Viime vuosina Suomessa on naurettu etelän ongelmamaille. Erityisesti Kreikan kykyä sotkea omat asiansa on päivitelty tukipakettien yhteydessä. Monien suomalaisten kuva myös Ranskan kyvystä uudistaa talouttaan lienee hyvin pessimistinen.
Vuosi sitten arvovaltainen talouslehti The Economist piirsi Ranskasta kuvan aikapommina Euroopan sydämessä. Lehden mukaan maan romahtaminen on täysin mahdollista, ja voi tapahtua jo vuoden sisällä. Vaikka romahdusta ei ole tullut, osuivat lehden arviot uudistusten vaikeuksista kohdalleen.
Vaikka Ranskan hallitus on puhunut uudistusten tarpeesta ja myös saanut päätettyä monista, on niiden kunnianhimon taso ollut maltillinen. Taloutta on pyritty tasapainottamaan ennemmin veronkorotusten kautta.
Myös Suomessa taloutta on sopeutettu enemmän veronkorotusten kautta. Viime vuoden lopulla hallitus tosin pani vauhtia uudistuksiin rakennepaketillaan.
Komissio huolissaan
EU:n komissio päästi Ranskan toukokuussa luokalta juuri ja juuri. Kesäloman evästykseksi Ranska sai ehdot: yli neljän prosentin oleva valtiontalouden vaje on saatava kuriin ja painettua alle sallitun kolmen vuoteen 2015 mennessä. Muuten Ranskan yli 90 prosenttia bkt:sta oleva velkataakka uhkaa muodostua kestämättömäksi.
60 prosentin velkatasolla ja noin kahden prosentin budjettivajeella Suomi on vielä niukasti EMU-kriteerien rajoissa. Komissio evästi kuitenkin Suomea velan nopeasta kasvusta.
Molempien maiden yhteinen huoli on ylisuureksi paisunut julkinen sektori; kummassakin maassa se on nopeassa kasvussa ja ylittämässä 57 prosenttia kansantuotteesta. Yhdessä Tanskan kanssa maat ovat omassa luokassaan. Julkinen sektori ottaakin molemmissa maissa yhä enemmän tehtäviä, jotka useimmissa maissa ovat yksityisen sektorin hoidossa. Myös julkisen sektorin hidas tuottavuuden kehitys ja päällekkäinen hallinto ovat ongelmia.
Myös yksityisiltä palvelualoilta komissio havaitsee saman ongelman molemmissa maissa. Monet alat ovat liian säänneltyjä, kuten kaupan kaavoitus- ja lupa-asiat, eikä kilpailu toteudu kunnolla.
Vienti tökkii
Erityisen haastavaa molemmille on viennin heikkous. Kumpikin maa on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Kauppatase on mailla negatiivinen, eli ne velkaantuvat ulkomaille.
Tähän syynä ovat paitsi teollisuuden rakennemuutos, myös liian korkeat palkankorotukset sekä sosiaaliturvajärjestelmän kustantaminen kohdistamalla työhön veroluonteisia sosiaaliturvamaksuja. Komissio kehottaakin rahoittamaan sosiaaliturvaa verottamalla kulutusta tai kiinteistöjä työn sijaan.
Uudistusten ja maltillisten palkankorotusten arvioidaan palauttavan kilpailukykyä ja kääntämään viennin hienoiseen kasvuun. Molemmissa maissa se arvioidaan maailmanmarkkinan kasvua heikommaksi, joten markkinaosuuksien menetys tullee jatkumaan.
Ari Tenho, Pariisi
