Peliteollisuuden liikevaihto rikkoi miljardin euron rajan vuonna 2014. Edellisvuonna nähty ennätysmäinen kasvutahti näyttää kuitenkin päättyneen: tuolloin alan liikevaihto yli kolminkertaistui vuodessa.
– On alalle tyypillistä, että kasvupyrähdyksiä tulee, mutta näillä kantaluvuilla tuollaisia kasvuprosentteja tuskin enää nähdään, toteaa kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen.
Hänen mukaansa tuoreet luvut osoittavat, että puheet peliteollisuuden taantumasta ovat olleet ennenaikaisia.
Peliala on nouseva trendi: ulkomaista pääomaa pelifirmoihin kerättiin viime vuonna noin 30 miljoonaa dollaria.
– Se kertoo, että toimiala on hyvällä kasvu-uralla. Tällä hetkellä Suomea pidetään ehkä parhaana mobiilipelien tekijänä Pohjoismaissa, Tekesin ohjelmapäällikkö Kari Korhonen kommentoi.
Peliala on Suomessa vielä nuori: kattojärjestön kirjoilla olevista 260 pelifirmasta 175 on alle viiden vuoden ikäisiä start up -yrityksiä.
Kasvua ruokitaan julkisella tuella ja valtaosa julkisesta yritystuesta tulee Tekesiltä.
Rahoituksen saajat ovat pääosin toisen kierroksen pelistudioita eli yrittäjiä, jotka ovat siirtyneet työntekijästä tai osakkaasta yrittäjäuralle.
Yksi tällainen toisen kierroksen pelifirma on 2012 toimintansa aloittanut Boomlagoon. Ex-Roviolaisten perustama yritys sai ensimmäisen hittinsä, kun sen kehittämä hirviöpeli Monsu julkaistiin Applen mobiilisovelluskaupassa lokakuussa.
Ylläpitäjien Editors Choice-suosituksen ansiosta peli sai runsaasti näkyvyyttä ja oli julkaisukuukautensa suosituimpia mobiilipelejä. Yhtiö keräsi pelin kehittämiseen 2,6 miljoonan euron rahoituksen eurooppalaisilta sijoittajilta.
Vuonna 2012 alkaneella ohjelmakaudella Tekes on jakanut tuotekehitystukea aloitteleville pelifirmoille vajaat 20 miljoonaa euroa.
Kari Korhosen mukaan peliteollisuus on ollut hyvin tuottoisa riskisijoituskohde: viimeisen neljän vuoden aikana jokainen veroeuro pelialalle on poikinut 9–26 euroa takaisin pelkästään suorina verotuottoina.
