Irtaantuminen valuuttajärjestelmästä ei ole historiallisesti uusi ilmiö. Viimeisen esimerkki on Argentiina, joka vuonna 2002 irrottatutui dollarikytkennästä.
Valuuttajärjestelmästä irtaantuminen on yleensä tapahtunut vastaavissa oloissa kuin Kreikalla. Argentiinan ongelmat olivat osin samanlaiset.
Maa oli menettänyt kilpailukykynsä ja ajautunut maksukyvyttömyyteen. Valuuttakytkennästä irtaantuminen mahdollisti devalvoitumisen, mutta siitä seurasi alkuun laman syventyminen, valuuttakontrollit ja merkittävä elintason lasku argentiinalaisille.
Samanlaisia vaikutuksia olisi odotettavissa myös Kreikassa, jos neuvottelut velkojien kanssa ajautuisivat umpikujaan, eikä Kreikka saisi enää tukilainaa.
World Economic Forumin kustannuspäällikkö Mark Jones on listannut seitsemän tapahtumaa, jotka Kreikkaa todennäköisesti odottaisivat euroeron seurauksena. Hän on tehnyt arvionsa Argentiinan dollarikytkennän irrottamisen (2002), Slovakian Tshekkoslovakiasta irrottautumisen (1993) ja Irlannin puntakytkennästä irrottamisen (1979) perusteella.
1. Drakmat otettaisiin käyttöön suuren devalvaation jälkeen.
Argentiinan peso devalvoitui aluksi lähes 30 prosenttia. Barclays on arvioinut devalvaation eli valuuttakurssin arvon laskun suhteessa muihin valuuttoihin olevan noin 45–85 prosenttia Kreikan kaltaisessa tilanteessa oleville maille. Liikepankit olisivat vaarassa, korot nousisivat ja konkurssit yleistyisivät.
2. Talletuspaon varalta tehtäisiin toimia
Kreikkalaispankit eivät saisi enää rahaa Euroopan keskuspankilta. Irlannissa, Slovakiassa ja Argentiinassa otettiin käyttöön valuutanvaihdon ja pääomien liikkeiden rajoitukset, jotta talletuspako saataisiin estettyä. Argentiinassa talletustilit jäädytettiin hetkeksi kokonaan.
3. Paluu taantumaan
Oxford Economics on arvioinut, että Kreikan bruttokansantuote putoaisi 10 prosentilla. Vain 8 prosentissa vuoden 1945 jälkeen tapahtuneissa valuuttakytkennöistä irrottautumisissa BKT on pudonnut yli 20 prosenttia.
4. Rahoitusmarkkinoiden pudotus ja uusi nousu
Argentiinan pörssin arvo romahti 70 prosenttia valuuttakytkennästä irrottautumisen jälkeen, mutta seuraavina vuosina se nousi jo uusiin ennätyslukemiin.
5. Valikoitu maksukyvyttömyys
Kreikan 316 miljardin euron julkisesta velasta vain 55 miljardia euroa on yksityisen sektorin velkojien käsissä. Loput velkojat ovat Euroopan unioni, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muut julkiset organisaatiot. Iso osa Kreikan veloista julkisille velkojille jäänee maksamatta. Pitämällä yksityiset velkojat tyytyväisinä mahdollisen velkajärjestelyn jälkeen, Kreikalla on mahdollisuudet palata yksityisille lainamarkkinoille jonkin ajan kuluttua.
6. Mahdollisesti pitkäkestoinen kaaoksen aikakausi
Irlannin ja Slovakian valuuttaerot sujuivat talouden kannalta melko ongelmattomasti. Argentiinalla kesti yli vuoden selvitä dollarista irrottautumisesta. Argentiinan talous supistui 14,5 prosenttia valuuttaeron jälkeen.
7. Nopea taloudellinen toipuminen
Oxford Economicsin mukaan kahdessa kolmanneksessa maista, jotka ovat irrottautuneet valuuttakytkennästä, talous on kasvanut jo samana vuonna. Kasvun selittää devalvaation seurauksena parantunut kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin.
Vaikka Kreikan talous todennäköisesti supistuu ensimmäisenä vuonna, sen jälkeen on odotettavissa voimakas toipuminen.
