Noin 90 prosentilla palkansaajista on mielestään erittäin tai melko hyvä työkyky.
Toisaalta arviot työllisyystilanteen muuttumisesta huonompaan suuntaan ovat olleet vallitsevia jo viisi peräkkäistä vuotta. Myös kiire rasittaa työntekijöitä, selviää työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkaisemista vuoden 2015 työolobarometrin ennakkotiedoista.
Viime vuonna noin puolet palkansaajista kertoi, että omalla työpaikalla oli vuoden aikana järjestelty tehtäviä uudelleen tai otettu käyttöön uusia työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Kukin muutoksista oli vaikuttanut työhön noin kolmanneksella.
Barometrissä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, riittääkö työssä aikaa uusien ideoiden kehittämiseen ja soveltamiseen. Noin 40 prosenttia vastaajista koki, että ideoimiseen löytyy työssä aikaa usein tai melko usein. Silloin tällöin aikaa löytyi 35 prosentilta.
Viidenneksellä aikaa riitti vain harvoin.
Uuden oppiminen yleistä
Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. Viime vuonna kolmannes oli sitä mieltä, että luonnehdinta sopii heidän työpaikkaansa erittäin hyvin ja miltei puolet sanoi sen kuvaavan työpaikkaansa melko hyvin.
Silti vajaa viidennes ajatteli, että oppimismahdollisuuksia ei juuri ole.
Työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui 54 prosenttia työntekijöistä. Koulutuspäiviä oli keskimäärin runsas neljä. Suurin osa palkansaajista arvioi, että koulutus on helpottanut työtehtävistä suoriutumista. Kouluttautumisessa Suomi on EU-maiden kärjessä.
Kiire ja epävarmuus rasittavat
Viime vuonna palkansaajista liki joka kolmas teki töitä tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla hyvin usein ja miltei 40 prosenttia melko usein.
Näkemykset työllisyystilanteen ja oman työpaikan talouden muutoksista ovat olleet kielteisiä vuodesta 2010 lähtien.
Vuonna 2015 noin joka kymmenes palkansaaja arvioi, että irtisanominen voisi osua omalle kohdalle seuraavan vuoden aikana ja 16 prosenttia piti lomautusta mahdollisena.
Barometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.
