Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 10,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 9,5 prosenttia.
Työttömiä oli 272 000, mikä oli 21 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä puolestaan oli 10 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Koko ensimmäisellä vuosineljänneksen työttömyysaste oli 9,7 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan maaliskuun työttömyysaste oli odotettuakin huonompi.
– Piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys nousivat merkittävästi vuotta aiempaa korkeammalle eli heikko työmarkkinatilanne uhkaa johtaa myös pitkäkestoisiin ongelmiin, hän toteaa tiedotteessaan.
Työvoiman ulkopuolella oli Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 1 445 000 henkeä. Heistä oli piilotyöttömiä 130 000, mikä oli 8 000 enemmän vuotta aikaisemmin.
Toisaalta Kuoppamäen mielestä työmarkkinoiden tilanne on suhdannetilanteeseen nähden vakaa, kun otetaan huomioon talouden erittäin heikko kehitys usean vuoden ajan.
Hän huomauttaa myös, että yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenien lukumäärä nousi vuodessa 1,5 prosenttia.
Länsiviennin voimistumisesta on toivottu tänä vuonna helpotusta Suomen tilanlanteeseen. Työllisyydessä joudutaan Kuoppamäen mielestä kuitenkin odottamaan myönteistä käännettä pitkälle loppuvuoteen, vaikka länsivienti voimistuisi.
– Kotimaisen kysynnän kannalta luvut eivät lupaa piristymistä, sillä työttömyys vaikuttaa heikentävästi kotitalouksien kukkarosta löytyvään ostovoimaan ja rohkeuteen toteuttaa suuria hankintoja, Kuoppamäki toteaa.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 347 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 31 000 vuodentakaista suurempi.
Yli vuoden työttöminä työnhakijoina olleiden määrä kasvoi 103 000 henkeen, mikä oli 19,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa.
