Verkkouutiset kertoi maanantaina, että professori Mats Brommelsin työryhmä on lähtenyt kehittämään valinnanvapautta siihen suuntaan, että Suomeen tulisi julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia, joilla olisi kokonaisvastuu ihmisten hoidosta.
Työryhmässä on ajateltu, että sosiaali- ja terveyskeskukselle riittäisi jo suhteellisen pieni listautuneiden asiakkaiden määrä, jolloin keskisuuri yritys kykenisi perustamaan sosiaali- ja terveyskeskuksen. Sosiaali- ja terveyskeskukset voisivat käyttää alihankkijoina pieniä yrityksiä ja ammatinharjoittajia.
Suomen yrittäjät on arvioinut, että nykyisin noin 10 000 asukkaan kunnassa on sosiaali- ja terveyskeskus, joka pystyy tarjoamaan sellaiset palvelut, joita Brommelsin työryhmän väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskusmalli edellyttäisi.
– Silloinhan puhutaan jopa 300 henkilön yrityksestä, jos vertaa kuntien sote-henkilöstön määrään erikoissairaanhoito pois lukien. Sehän on Suomessa jo suuri yritys, Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Kujala huomauttaa, että kaikilla poliittisilla puolueilla, oppositio mukaan lukien, vaikuttaa olevan tahto, että suomalaiset pk-yrittäjät pystyvät tuottamaan jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluita.
– Minusta poliitikkojen pitäisi huolehtia, että tavoitteet toteutuvat. Keskeinen asia on se, mitä hallitus linjasi marraskuussa, että valmistelussa luodaan menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita, Kujala muistuttaa.
Hän huomauttaa, että pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) otti kantaa pienyrittäjien puolesta ja lupasi, että heidän asemansa turvataan uudistuksessa.
– Nyt jos luodaan tällaisia isoja kokonaisuuksia, niin siinä valitettavasti käy niin, että pienille yrityksille jää vain alihankkijan rooli, eikä se mahdollista uusien toimijoiden markkinoille pääsyä, Kujala sanoo.
Pienet yritykset kuolevat, lähipalveluja ei synny
Brommelsin työryhmä hahmotteli maaliskuussa julkaistussa väliraportissaan, että väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamiin palveluihin kuuluisi yleislääkärin vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, sosiaalityöntekijän itsenäinen vastaanotto, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta sekä muu terveydenedistäminen ja ennaltaehkäisy.
Yrittäjien Kujala sanoo, että mikäli sosiaali- ja terveyskeskukselta edellytettävästä palvelukokonaisuudesta muodostuu näin suuri, sillä suljetaan pienet ja keskisuuret yritykset ja uudet pienet toimijat pois markkinoilta. Samalla luodaan markkinat isoille toimijoille.
– Mikään keskittymisen ehkäiseminen tai erityinen kilpailulainsäädäntö ei turvaa pk-yritysten asemaa, jos perusrahoituksen paketti on liian suuri. Jos nyt luodaan markkina suurille yrityksille ja ennen kaikkea maakuntaomisteisille yhtiöille, pienet kuolevat, eikä niitä sitten enää saada takaisin, vaikka haluttaisiin, Kujala varoittaa.
Palvelutuottajan näkökulmasta markkinan pitää olla tarpeeksi iso, jotta markkinoille kannattaa tulla ja toimia siellä.
– Jos perusrahoituspaketti on liian suuri, ei vähäväkisimmille alueille synny uusia toimijoita. Eli ei synny lähipalveluja.
Kujalan mukaan maakunnan omistamien yhtiöiden asema vahvistuu, mitä suurempia yksiköitä ajetaan.
Ensisijainen palvelutuottaja toimii palveluohjaajana
Kujalan mielestä kaikkien tuottajien ei tarvitse osata kaikkea. Maakunnan omistaman yhtiön alihankkijoinakin voi olla yksityisiä yrityksiä tai järjestöjen omistamia tuottajia, joilta hankintaan osa palveluista. Samalla tavoin yksityinen yritys voi käyttää alihankkijoina muita yrityksiä.
Mutta jos ensisijaisesta tuottajasta tulee liian suuri, silloin tuottaja valitsee Kujalan mielestä aika paljon asiakkaan puolesta.
– Minun mielestäni laajassa valinnanvapaudessa perusajatus on se, asiakkaalla pitää olla oikeus valita palveluntuottaja siihen tarpeeseen, mitä hän tarvitsee.
Suomen yrittäjien sote-mallissa kansalainen valitsee ensisijaisen palvelutuottajan, joka toimii myös palveluohjaajana. Ensisijainen palvelutuottaja tuottaa itse peruspalvelut. Muut palvelut asiakas voi hankkia palvelusetelillä erilaisilta tuottajilta.
– Suomalainen saa ikään kuin tuplamahdollisuuden valita mielestään parhaan tuottajan. Tämä tuo tervettä kilpailua, kustannushyötyjä ja laatua.
Yrittäjien mallissa palvelutuottaja saa kapitaatiokorvauksen listautuneiden asiakkaiden perusteella. Kujala painottaa, että kapitaatiokorvauksen piiriin kuuluvien peruspalvelujen kirjo ei saa olla liian laaja, koska muutoin se sulkee pk-yritykset pois tuottajakunnasta, muodostaa markkinoille tulolle esteen ja johtaa muutaman harvan tuottajan markkinaan.
Kujalan mukaan Brommelsin työryhmän vaihtoehdoista omatiimi- eli perhelääkärimalli olisi lähimpänä Suomen yrittäjien mallia.
– Se mahdollistaa laajan valinnanvapauden ja pienemmät yksiköt, jotka voivat palvelusetelillä ohjata potilaan eteenpäin.
