Siihen tulee vielä 1,5 miljardia euroa lisää, jos hallitus sopeuttaa julkista taloutta valtiovarainministeriön laskemalla kolmella miljardilla eurolla maaliskuun kehysriihessään.
Hallitusohjelman mukaan puolet sopeutuksesta hoidetaan menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla.
Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa, maanantaina julkistetusta EVA-analyysista ilmenee.
Tutkija Hannu Kasevan mukaan tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastava.
– Vain kolmannes veronkorotusten arvioiduista tuotoista on niin sanottua hyvää verotusta eli kulutukseen kohdistuvaa. Noin 65 prosenttia korotuksista pahimmillaan leikkaa veropohjien, kuten palkkojen ja pääomien, kehitystä, Kaseva kirjoittaa.
Samalla veropohjat rapautuvat laadullisesti, kun eläke-etuuksien, työttömyyskorvausten ja julkisyhteisöjen maksamien palkkojen osuus ansiotulojen ja kulutuksen veropohjissa kasvaa.
– Vahvemmat veropohjat antaisivat mahdollisuuden valtion ja kuntien talouksien tasapainottamiselle ilman suuria veronkorotuksia, lisävelanottoa ja suuria menoleikkauksia.
Piiloverotusta ja työmarkkinapäätöksiä
Kasevan mukaan myös niin sanottu piiloverotus on laajentunut, kun etenkin kunnat paikkaavat budjettejaan liikelaitostensa ylijäämillä ja palveluistaan perimillä maksuilla. Yhteensä näitä tuloja kertyi julkisyhteisöille 2,8 miljardia euroa vuonna 2012.
Lisäksi veropolitiikan tehoa heikentää hajautunut veropäätöksenteko. Hallituksen rooli veropäätöksissä on supistunut ja työmarkkinajärjestöjen kasvanut, kun muun muassa työeläkemaksujen osuus julkisista tuloista on noussut.
Kaseva kirjoittaa, että tutkimusten mukaan tehokkaimpia verokohteita ovat ne, jotka vähiten leikkaavat veropohjien kasvua. Näitä ovat kulutus ja liikkumattomat verokohteet, kuten kiinteistöt. Tehokas verotus nojaisi esimerkiksi arvonlisäveroon ja kiinteistöverotukseen. T
Tehokkaan verojärjestelmän puitteisiin kuuluvat laajat veropohjat ja mahdollisimman matalat nimelliset veroprosentit.
– Paljon ulkomaankauppaa käyvä maa, kuten Suomi, voi matalammilla työn, pääoman ja voittojen verokannoilla kiihdyttää talouskasvua ja tuottaa veromenetyksiä suuremman verokertymän.
Yritysverokannan alennus tehokasta verotusta
Kasevan mukaan hallitus on noudattanut tehokkaan verotuksen periaatetta oikeastaan vain yritysten ja yhteisöjen tuloverotuksessa: yhteisöverokantaa on alennettu kolmeen otteeseen yhteensä kuusi prosenttiyksikköä.
– Jos verotuksessa noudatettaisiin tehokkaan verotuksen periaatteita, yksityisen sektorin luomien veropohjien eli palkkatulojen, liikevoittojen ja pääomatulojen kasvu voimistuisi. Samalla veropohjat tervehtyisivät ja antaisivat mahdollisuuden valtion ja kuntien talouksien tasapainottamiselle ilman suuria veronkorotuksia, lisävelanottoa ja suuria menoleikkauksia.
Veropäätöksissä rooliaan ovat kasvattaneet etenkin työmarkkinaosapuolet. Kasevan mukaan palkansaaja- ja työnantajajärjestöt päättävät käytännössä työeläkevakuutuksen vakuutusmaksu- ja menoperusteista.
– Työeläkemaksujen osuus sosiaalivakuutusmaksuista oli vuonna 2011 hieman yli 75 prosenttia, kun taas eduskunnan päättämien työttömyys-, sairaus- ja päivärahamaksujen osuus oli 22 prosenttia.
