Hallitus leikkaa menoja ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla. Jos bruttokansantuote kasvaa valtiovarinministeriön ennustaman 1,4 prosenttia, alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun.
– En ehkä henkilökohtaisesti nostaisi talouden tasapainottamista ensimmäiseksi tavoitteeksi ottaen huomioon, että Suomen julkinen velkaantuminen on kuitenkin verraten maltillista. Itse olisin taipuvainen olemaan hieman rohkeampi kasvua edistävissä päätöksissä esimerkiksi kannustavissa verohelpotuksissa, MarketNozen tutkimusjohtajana toimiva Roger Wessman sanoo.
Verohelpotukset pienentävät staattisesti laskettuna budjetin tuloja, mutta toisaalta oikein kohdennetuilla verohelpotuksilla on myös käyttäytymisvaikutuksia, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta, työllisyyttä ja verotuloja. Tätä hallitus tavoittelee budjettiin sisällytetyllä 450 miljoonan euron laskennallisella työtulovähennyksen korotuksella.
Vähennyksen korotus pudottaa pienituloisten maksamaa veroprosenttia. Se tekee työn tekemisestä kannattavampaa suhteessa tuella elämiseen erityisesti niille, joille pienipalkkaisen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei tällä hetkellä ole tulojen kasvun suhteen riittävän kannattavaa. Lisäksi, kun pienituloisten lisätulot menevät lähes täysimääräisesti kulutukseen, veronalennukset tarkoittavat myös kulutuskysynnän vahvistumista.
Keskiluokka ei kuitenkaan pääse veronkevennyksistä nauttimaan, kun työtulovähennys vaikuttaa etenkin pienituloisimmassa päässä. Suuremmat veronkevennykset antavat odottaa itseään. Miljardin euron tuloveron kevennykset on kytketty yhteiskuntasopimuksen syntyyn. Ne toteutuvat vasta vaalikauden loppupuolella, jos ovat toteutuakseen. Yhteiskuntasopimuksen toteutumista on tarkoitus arvioida maaliskuussa 2017.
Wessmanin mielestä tuntuvat ansiotuloveron kevennykset olisi kannattanut ajoittaa jo ensi vuoteen, kun kasvu ei ole vielä nytkähtänyt liikkeelle.
– Verohelpotukset ovat tehokkain keino, joilla voidaan vientiä piristää ja investointeja kasvattaa, Wessman sanoo.
Kasvu leikkaantuu
Talouden tasapainottaminen riippuu pitkälle siitä, miten investoinnit ja vienti lähtevät kehittymään. Jos talous kasvaa tulevina vuosina noin 1,5 prosentin tahdilla, hallituksen toimet riittävät velkaantumisen taittamiseen vaalikauden loppuun mennessä.
Jos kasvu ei yllä edes yli yhden prosentin tulevina vuosina, haaveet käännepisteestä voi heittää. Julkisen talouden dynamiikkaan liittyvä herkkyys on siinä, että rajut leikkaukset myös supistavat rajusti bkt:n kehitystä. Leikkaukset pienentävät bruttokansantuotetta tutkimustiedon valossa Suomen talouden oloissa suunnilleen yksi yhteen. Noin miljardin euron vuosittaiset leikkaukset vähentävät siis potentiaalista kasvua noin puolella prosenttiyksiköllä joka vuosi.
– Kun kasvua ei tällä hetkellä ole senkään verran, niin kyllähän se kasvua rokottaa, Wessman toteaa.
Jos yhteiskuntasopimuksen toteutumiseen sidotut ehdolliset sopeutustoimet veronkiristyksineen toteutuvat, ne supistavat kasvua entisestään. Hallitus on ilmoittanut, että se toteuttaa 1,5 miljardin euron lisäkiristystoimet vaalikauden lopulla mikäli yhteiskuntasopimusta ei saada aikaiseksi. Ehdollisiin toimiin sisältyisi muun muassa lapsilisien leikkaus, infrahankkeiden vähentäminen ja ansiotuloveron kiristys.
Wessmanin mukaan hallituksen linja on kuitenkin looginen, kun tavoitteeksi on asetettu velkaantumisen taittaminen. Toisaalta hän muistuttaa, että leikkauksia enemmän bruttokansantuotteen kasvua heilauttavat muutokset kansainvälisen talouden kehityksessä.
Työmarkkinareformi tärkein
Wessman huomauttaa, että jos Suomen talouden ongelma tulkitaan rakenteelliseksi, silloin myös korjausliikkeet on tehtävä rakenteellisella puolella. Yhteiskuntasopimusta hän pitää enemmän perinteisen devalvaation kaltaisena kertaratkaisuna. Parhaimmillaan työvoimakustannusten alentaminen voi innostaa käynnistämään lykätyt investoinnit ja auttaa säilyttämään muuten menetettäviä työpaikkoja, mutta se ei ole rakenteellinen uudistus. Jos hallitusohjelman Saksan mallin mukaiset työmarkkinoiden uudistukset toteutetaan täysimääräisesti, ne vaikuttavat työllisyyteen ja talouskasvuun positiivisesti pitkällä tähtäimellä, eivätkä vain kertaluonteisesti.
Hallitusohjelmaan sisältyy selvät tavoitteet työmarkkinoiden joustavuuden ja paikallisen sopimisen lisäämisestä lainsäädännön kautta. Näillä toimilla olisi kertaluonteisen työvoimakustannusten alentamisen sijaan pitkäaikainen vaikutus. Julkisuudessa kuitenkin kaikki huomio on kiinnittynyt yhteiskuntasopimukseen merkitykseltään selvästi tärkeämmän uudistuksen sijaan. Wessman kertoo syyn.
– Syy on se, että ammattiyhdistysliike ei pidä tästä ollenkaan, vaan ne haluavat ylläpitää mahdollisimman vankasti omaa päätäntävaltaa.
– Etenkin, jos yritetään saada yhteiskuntasopimusta aikaan, niin tuskin on kovinkaan suurta intoa lähteä keikuttamaan venettä ja suututtamaan ammattiyhdistysliikettä näillä kysymyksillä.
