Eurokriittisen Alternative für Deutschland (AfD) -puolueen kannatus jäi mielipidemittauksissa ennakoituun 4,7 prosenttiin, eikä puolue saanut paikkoja parlamenttiin.
– Saivatko he lentävän lähdön eurovaaleihin riippuu siitä, miten eurokriisiä lähdetään ratkomaan tulevina kuukausina. Jos tilanne kärjistyy ja velkoja lähdetään leikkaamaan ja tulee mahdollisesti uusia tukipaketteja, ne saattavat lisätä AfD:n kannatusta, sanoo VTT, dosentti Kimmo Elo Turun yliopistosta.
Jos taas talous alkaa kasvaa, Elo uskoo sen syövän AfD:n kannatusta.
AfD-puolue perustettiin vasta tämän vuoden helmikuussa. Puolue on vaatinut kriisimaiden tukemisen lopettamista ja kriisimaiden irrottamista euroalueesta, kunnes niiden talous on saatu vakautettua.
– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun taloustieteilijät ottivat avoimesti kantaa politiikkaan. He ovat lähettäneet esimerkiksi avoimia kirjeitä Angela Merkelille. Heidän kauttaan puolueelle saadaan näkyvyyttä ja uskottavuutta, kun se perustuu akateemiseen keskusteluun.
Liberaalit vuotivat eurokriittisiin
Merkelin johtaman kristillisdemokraattisen CDU:n hallituskumppani liberaali FDP-puolue koki rökäletappion. Puolueen kannatus tippui lähes kymmenen prosenttiyksikköä, eikä se saanut 4,8 prosentin kannatuksellaan yhtään paikkaa parlamenttiin.
Mielipidemittausten mukaan liberaalien riveistä siirtyi kannattajia eurokriittisen AfD:n taakse.
– Puolue on ollut riitaisa ja hajanainen. Puheenjohtaja Philipp Rösler ei ole onnistunut profiloitumaan.
Liberaalit pistivät vaalitappionsa Merkelin syyksi. Puolue ajoi viime vaaleissa veronalennuksia, mutta taloustilanteen vuoksi Merkel ilmoitti, ettei niitä voida toteuttaa.
– Liberaali ajattelu on tullut osaksi muidenkin puolueiden aatetaustaa. Esimerkiksi euroalueen kriisinhoidossa Merkel on toteuttanut sellaista politiikkaa, jota liberaalit ovat ajaneet.
Rauhallinen äitihahmo
Elon mukaan Merkelin voitto kertoo siitä, että suurin osa saksalaisista toivoo vakautta ja jatkuvuutta. Merkel näyttäytyy heille rauhallisena äitihahmona, joka on luotsannut Saksaa läpi kriisistä.
– Hän on ollut haluton jakamaan saksalaisten veronmaksajien rahoja Euroopan kriisimaille ilman vastikkeellisuutta, että maat aloittaisivat taloudellisia ja poliittisia uudistuksia, jotta kriisi saataisiin haltuun.
Merkeliin on henkilöitynyt vastustus tulonjakounionia kohtaan, ja Elo arvioi, että se on ollut merkittävä tekijä vaalivoitossa.
Elo uskoo, että luontevin hallituskokoonpano on CDU:n ja sosiaalidemokraattien SPD:n muodostama suuri koalitio. Yhdessä niillä olisi selvä enemmistö 630 parlamenttipaikasta. CDU jäi 311 paikallaan viiden paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä. SPD puolestaan sai 192 paikkaa.
Toistaiseksi SPD on suhtautunut vastentahtoisesti hallitusyhteistyöhön CDU:n kanssa. SPD:n puheenjohtaja Peer Steinbrück on ilmoittanut, ettei hän aio lähteä Merkelin hallitukseen.
– SPD yrittää pedata itselleen mahdollisimman hyvät lähtökohdat asettamalla yhteistyölle ehtoja, Elo arvioi.
Demareilla valta osavaltioissa
SPD ei petrannut kannatustaan viime vaaleista kuin 2,7 prosenttiyksikköä, vaikka puolue oli oppositiossa. Kampanjan loppumetreillä Steinbrück sai osakseen voimakasta arvostelua näytettyään aikakauslehden kuvassa keskisormea.
Elon mukaan sisäpoliittiset uudistukset edellyttävät kuitenkin sosiaalidemokraattien tukea, sillä osavaltiotasolla voimasuhteet ovat heidän edukseen. Sisäpoliittisista uudistuksista Elo ottaa esille monimutkaisen verojärjestelmän uudistamisen. Kiistaa on myös perhepolitiikasta. CDU:n ja SPD:n eurolinjat eivät sen sijaan eroa toisistaan merkittävästi.
Parlamenttiin saivat paikkoja myös vanhojen DDR-kommunistien perustama vasemmistopuolue Linke ja vihreät. CDU:lla ja vihreillä on suuria näkemyseroja esimerkiksi talouspolitiikasta.
– Todennäköisin skenaario on, että muodostetaan suuri koalitio kristillisdemokraattisen unionin ja sosiaalidemokraattien välillä.
