Yhdysvaltain viimeviikkoinen ohjusisku Syyriaan, superpommin pudottaminen Afganistaniin ja laivasto-osaston lähettäminen Pohjois-Korean edustalle on nähtävä yhtenä pakettina, brittiläinen ulkopolitiikan tutkija Ian Bond sanoo.
– Valitettavasti en pysty näkemään niiden taustalla minkäänlaista strategiaa tai edes taktiikkaa. Presidentti Donald Trumpin toimintaa näyttää ohjaavan halu esiintyä vahvana miehenä, joka uskaltaa tehdä kaiken toisin kuin Barack Obama olisi tehnyt.
Bond on Lontoossa sijaitsevan Centre for European Reform -ajatushautomon johtaja, jolla on takanaan vaikuttava Britannian ulkoasiainhallinnon ura muun muassa Washingtonissa, Moskovassa, Etyjissä ja Natossa.
– Trump näkee valokuvia myrkkykaasulla surmatuista lapsista ja määrää ohjushyökkäyksen Syyriaan. Mitä seuraavaksi? Ehkä ei mitään, ehkä hyvinkin paljon – kuka tietää. On omituista ja samalla hyvin kuvaavaa, että hän päätti iskuista loma-asunnollaan Mar-a-Lagossa, ei suinkaan Valkoisessa talossa Washingtonissa.
”Syyria on ongelma helvetistä”
Jos sotatoimet Syyriassa kiihtyvät, seurauksena saattaa Bondin mukaan olla uusi ja kenties entistä suurempi pakolaisvirta kohti Eurooppaa.
Mikäli Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan onnistuu saamaan kansanäänestyksessä entistäkin laajemmat valtaoikeudet, Bond arvioi EU:n ja Turkin suhteiden heikkenevän entisestään. Silloin myös unionin ja Turkin viime vuonna solmima pakolaissopimus natisisi entistä pahemmin liitoksissaan.
– Ei voi kuin toivoa, että Brysselissä on suunnitelmat valmiina sellaisen tilanteen varalle.
Bond kertoo kiinnittäneensä huomiota Yhdysvaltain ohjusiskujen vaihtelevaan vastanottoon Euroopassa. Kun muun muassa Ranskan presidentti François Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel kiiruhtivat ilmaisemaan tukeaan USA:n toimille, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini kommentoi niitä huomattavasti varauksellisemmin sanakääntein.
– Mogherinin lausunnon taustalla saattoi olla tiettyjen jäsenvaltioiden tyytymättömyys iskuja kohtaan. Jos edessä olisi uusi pakolaiskriisi, on selvää, että näkemyserot EU:n sisällä korostuisivat entisestään. Varsinkin Puola ja Unkari todennäköisesti jyrkentäisivät linjaansa entisestään.
EU:lla ei Bondin mielestä olisi kovin paljon varaa kritisoida Yhdysvaltain toimia Syyriassa, koska sen oma Syyria-politiikka on ollut luvattoman heikkoa ja haparoivaa.
– Unioni ei silti voi myöskään tyytyä reagoimaan siihen, mitä USA kulloinkin tekee tai jättää tekemättä. EU kykenee itse parhaiten määrittelemään, millainen kehitys palvelee parhaiten sen omia intressejä. Yhteisymmärryksen saavuttaminen 28 jäsenvaltion kesken ei ole helppo tehtävä, mutta ei se ylivoimainenkaan voi olla. Jos se osuu jonain päivänä olemaan yhdensuuntainen USA:n politiikan kanssa, aina parempi niin.
Bond korostaa, että Syyrian tilanteeseen ei ole olemassa yksinkertaista ratkaisua.
– Syyria on ongelma helvetistä. Millään osapuolella ei ole tarjota siihen yksinkertaista ratkaisua. Vuonna 2011 sellaisia saatettiin vielä esittää, mutta mitä kauemmin kriisi on kestänyt, sitä monimutkaisemmaksi se on käynyt, Bond arvioi.
– Tavataan sanoa, että viholliseni vihollinen on ystäväni. Syyriassa niin ei ole, vaan myös viholliseni vihollinen on vihollinen ja ystäväni ystävä on vihollinen.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
