Ernst&Young ja Oxford Economics tekivät laskelmat olettaen, että Kreikan euroero tapahtuisi koordinoidussa yhteistyössä Euroopan unionin kanssa.
Tutkimuksessa arvioidaan, että valuutta devalvoituisi heti alkuun vähintään 50 prosentilla. Valuutan heikkenemisen seurauksena kotimainen kysyntä putoaisi välittömästä 25 prosentilla ja bruttokansantuote laskisi 15–20 prosenttia.
Vaikka velkojat suostuisivat leikkaamaan Kreikan nimellisvelkaa 50 prosentilla, Kreikan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen asettuisi yli 130 prosenttiin heikentyneen valuutan ja bruttokansantuotteen supistumisen seurauksina.
– Uusi valuutta ei tarkoittaisi talouskurin loppumista, Kreikan Ernst&Youngin toimitusjohtaja Panos Papazoglou sanoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.
Tutkimuksessa arvioidaan, että optimistisimmassa skenaariossa inflaatiovauhti olisi ainakin 10 prosenttia, mutta riippuen harjoitetusta politiikasta ja rahapolitiikan keveydestä inflaatiovauhti saattaisi nousta jopa yli 30 prosentin.
Investointien odotetaan putoavan 30 prosentilla ensimmäisten kahden vuoden aikana ja talouskasvua ei ole odotettavissa ennen kolmannen vuoden loppua.
– Kreikan euroero ei ole yksinkertainen tai nopea tapa ratkaista maan taloudellisia ongelmia, Papazoglou sanoi.
Tutkimuksessa ei lainkaan analysoitu hallitsemattoman euroeron seurauksia.
– Emme halunneet edes kuvitella sellaista, esityksessä sanottiin.
