Hollannin johtaman kansainvälisen tutkinnan lisäpöytäkirjat (tässä ja tässä) paljastavat, millaisia muutoksia Venäjän viranomaiset vaativat tutkijaryhmän loppuraporttiin.
Malaysia Airlinesin lento MH17 tuhoutui Itä-Ukrainan yläpuolella viime vuoden heinäkuussa. Kaikki koneen 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa turmassa. Turman uhreista valtaosa oli hollantilaisia.
Tutkijoiden loppuraportissa tullaan siihen lopputulokseen, että turman takana oli kiistatta venäläisvalmisteinen Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Raportin mukaan koneen kärsimät vauriot, tutkadata ja koneesta ja turman uhrien ruumiista löytyneet sirpaleet ja ohjuksen osat osoittavat aukottomasti Bukin suuntaan.
Tutkimusraportin lisäpöytäkirjoihin on merkitty perusteluineen, millaisia muutoksia tutkintaan osallistuneiden maiden viranomaiset vaativat lopulliseen raporttiin sekä kirjattu, kuinka hollantilaiset vastasivat vaatimuksiin.
Verkkouutiset on kerännyt tähän joitakin Venäjän raporttiin esittämiä olennaisia muutoksia.
”Muita vaihtoehtoja”
Raportissa käydään seikkaperäisesti läpi kaikki mahdolliset syyt lentoturmalle aina meteoriitin osumasta hävittäjän ampumaan ilmasta-ilmaan ohjukseen. Buk-ilmatorjuntaohjusta puoltava aineisto todetaan kuitenkin kiistattomaksi ja muut vaihtoehdot voidaan sulkea varmuudella pois.
”Muut mahdolliset tapahtumainkulut, jotka olisivat voineet johtaa koneen hajoamiseen ja maahansyöksyyn käytiin läpi, analysoitiin ja suljettiin pois”, raportissa todetaan.
Venäjä vaati kuitenkin hollantilaisia muuttamaan kohdan muotoon: ”on olemassa muita tapahtumainkulkuja, jotka voisivat johtaa lentokoneen hajoamiseen ilmassa”.
Lisäksi venäläiset valittivat, ettei raportissa ”esitetä riittävästi todisteita” hävittäjävaihtoehtoa vastaan. Venäjän valtion medioissa on esitetty väitteitä siitä, että koneen olisi pudottanut ukrainalainen hävittäjä.
Vaatimuksia hävittäjäteorian puolesta esitettiin useaan otteeseen. Venäjä vaati muun muassa, että kohdat, joissa se suljetaan pois sekä valtaosa tähän liittyvästä todistelusta, tulisi poistaa raportista. Venäjän mielestä hävittäjävaihtoehto olisi tullut jättää raportissa avoimeksi.
Venäjän vaatimia muutoksia ei näiltä osin hyväksytty, koska ne katsottiin joko täysin aiheettomiksi tai raportissa kumotuiksi. Tutkijat toteavat, että Bukia lukuun ottamatta ”kaikki muut vaihtoehdot on kyetty sulkemaan pois”.
Raportissa hävittäjäväite kumotaan, koska mikään alueelta useasta lähteestä saatu tutkadata ei osoita, että MH17-koneen lähellä olisi ollut vieraita lentokoneita. Lisäksi koneen kärsimät vauriot eivät ole voineet tulla mistään tunnetusta ilmasta-ilmaan -ohjuksesta, joka olisi ollut käytössä alueella operoivilla asevoimilla. Myös jo koneen vauriokohdat tekevät ilmasta-ilmaan ohjuksen osuman erittäin epätodennäköiseksi.
Koneen rungosta ja myös turman uhrien ruumiista löytyi lisäksi rusetin ja kuution muotoisia sirpaleita, joita on alueella käytössä olevista aseista ainoastaan Buk-ohjuksen taistelukärjessä. Koneen rungosta löydettiin myös pala Buk-ohjuksen siivekettä, osa sen moottorin suuttimesta ja datakaapeli.
”Ei riittävää kytkentää”
Venäjä vaati muutoksia myös sirpaleanalyysiin. Venäjän viranomaiset pyysivät hollantilaistutkijoita lisäämään raporttiin toteamuksen siitä, ettei löydettyjä rusetin muotoisia sirpaleita voitu kytkeä riittävästi Buk-ohjuksen taistelukärjessä käytettyihin sirpaleisiin niiden löytämishetken muodon ja painon perusteella.
Lisäksi Venäjä vaati myös, että sirpaleiden metallikoostumus tutkittaisiin. Ilman sitä käytettyä taistelukärkeä on venäläisten mukaan ”lopulta mahdotonta vahvistaa”.
Hollantilaiset taas muistuttivat vastauksessaan, että sirpaleet ovat kuluneet räjähdettyään irti ohjuksesta ja läpäisseessään koneen rungon. Siitä huolimatta niiden muoto vastasi tutkijoiden mukaan Buk-ohjuksen ”erittäin helposti tunnistettavia” sirpaleita ja ne voitiin kytkeä ohjukseen.
Hollannin vastauksessa huomautetaan myös, että Buk-ohjuksien sirpaleet valmistetaan heikkolaatuisesta teräksestä, jota on hankittu useista eri lähteistä ja eristä sekä useina eri aikoina. Tämän vuoksi sirpaleiden vertaaminen ehjästä ohjuksesta saataviin vertailukappaleisiin ei tuottaisi lisäarvoa tutkimukselle.
Venäläiset eivät ottaneet kantaa muihin koneen rungosta löydettyihin Bukin osiin, mutta vaativat useaan otteeseen poistamaan suuria osia raportin Buk-ohjukseen liittyvästä analyysista sekä ottamaan vahvemmin huomioon ohjuksen venäläisvalmistajan Almaz-Antein toimittamia tietoja ja arvioita.
Laukaisupaikka
Lisäpöytäkirjojen kenties mielenkiintoisin erimielisyys venäläisten ja hollantilaisten viranomaisten välillä liittyy arvioon ohjuksen laukaisupaikasta.
Tarkkaa laukaisupaikkaa ei ole pyritty määrittämään, koska sen selvittäminen ei tutkijoiden mukaan kuulu enää Hollannin onnettomuustutkintalautakunnan vastuualueelle.
Lopullisessa raportissa esitetty arvio perustuu simulaatiolle, joissa on huomioitu koneen sijainti osumahetkellä, ohjuksen kantama ja koneen vauriot. Mahdollinen laukaisualue on määritetty noin 320 neliökilometrin laajuiseksi ja se sijaitsee Itä-Ukrainan konfliktialueella lähellä Venäjän rajaa.
Lisäpöytäkirjan perusteella esillä on ollut myös raportin versio, jossa todetaan, että laukaisualue on noin 250 neliökilometrin suuruinen ja ”sisältää Snizhnen kylän ja sijaitsee siitä etelään”.
Venäläiset vaativat kohdan poistamista ja korvaamista heidän omalla arviollaan, jossa päädytään siihen, että laukaisu on voinut tapahtua vain ”rajatulta alueelta Zaroshchensken kylän eteläpuolelta”. Venäläisarvio on peräisin ohjusvalmistaja Almaz-Anteilta.
Itä-Ukrainan venäläismielisiä separatisteja iskusta syyttävissä lähteissä separatistien hallussa ollutta Snizhnen aluetta on usein pidetty ohjuksen laukaisupaikkana. Zaroshchensken mainitseminen voidaan taas tulkita sormen osoitteluksi Ukrainan asevoimien suuntaan. Alue oli joidenkin lähteiden mukaan turmahetkellä Ukrainan armeijan hallussa.
Lisäpöytäkirjassa tutkijat hylkäävät venäläisten muutosvaatimukset, ja toteavat, että ”Almaz Antein simulaatio laukaisusta Zaroshchensken läheltä synnytti ohilentotilanteen, joka loi erilaisen vauriomallin ja joka ei vastannut lentokoneelle aiheutuneita vaurioita tai räjähdyspaikkaa.”
Lopullisessa raportissa ei mainita nimeltä kumpaakaan kylää. Se sisältää kuitenkin karttakuvan (kuvat 2 ja 3), johon mahdollinen ampuma-alue on rajattu ja jossa Snizhne on merkitty alueen sisäpuolelle. Zaroshchenske sijaitsee raportissa mahdolliseksi määritetyn ampuma-alueen ulkopuolella. Kylää ei ole merkitty karttaan, mutta se sijaitsee kartassa näkyvän Shakhtarskin kaupungin lähellä.
Venäjän asevoimat mukana
Lisäpöytäkirja paljastaa jonkin raportin aiemmista versioista kutsuneen Venäjän armeijaa suoraan yhdeksi Ukrainan konfliktin osapuolista.
”Separatistien lisäksi Itä-Ukrainan konfliktiin osallistui kaksi muuta osapuolta. Ne olivat Ukrainan armeija ja Venäjän armeija”, raportissa sanottiin.
Venäjän viranomaiset vaativat muuttamaan maininnan separatisteista ”kapinallisiksi” sekä poistamaan maininnan Venäjän armeijasta kokonaan.
Hollantilaiset taipuivat muuttamaan kohdan muotoon ”Ukrainan hallitusta vastaan taistelevat aseelliset ryhmittymät”.
