Tuoreimmassa, tutkimuslaitos Demoskopin iltapäivälehti Expressenille tekemässä kyselyssä FI on noussut 2,2 prosenttiyksikköä tasan kolmeen prosenttiin. Lukemalla ei vielä eduskuntaan mennä, mutta likimain kaikki kevään aikana tehdyt kyselyt ovat osoittaneet puolueen olevan selkeässä nousussa.
Ruotsissa on neljän prosentin äänikynnys. Sen ylittämiseksi omaa taistoaan käyvät muun muassa hallituspuolueet kristillisdemokraatit ja keskustapuolue.
Demoskopin kyselyssä keskustapuolue on 4,3 prosentin kannatuksellaan niukin naukin äänikynnyksen yläpuolella, mutta kristillisdemokraatit jäävät sen alle 3,9 prosentin kannatuksella. Kansanpuolue sen sijaan yltää tässäkin kyselyssä kuuteen prosenttiin.
Punavihreä oppositio selvässä johdossa
Jos hallituksen pienpuolueista yksikin ajautuu syyskuun vaaleissa äänikynnyksen alle ja jää ilman paikkoja, jo se varmistaa sen, ettei kokoomuslaisen pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarillisella hallitusallianssilla ole nykymuodossaan edellytyksiä jatkoon.
Porvarihallituksen kokonaiskannatus laahaa muutoinkin selvästi punavihreän opposition jäljessä. Sosialidemokraattien johtamat punavihreät saavat Demoskopin kyselyssä 51 prosentin kannatuksen, kun hallituspuolueiden yhteiskannatus on vain 36,8 prosenttia. Kaiken yhteistyön ulkopuolelle suljettu ruotsidemokraatit (SD) pysyy noin kahdeksassa prosentissa, FI saa siis kolme prosenttia ja muut puolueet yhteensä neljä prosenttia.
Opposition sisällä demarien kannatus on 32,2 prosenttia, vihreiden 10,2 ja vasemmistopuolueen 8,7 prosenttia. Hallituspuolueista suurin eli Kokoomus puolestaan yltää 22,6 prosenttiin.
Puoluekentän kummajainen
FI on tietyllä tavalla kummajainen Ruotsin politiikassa. Se on perustettu vasta yhdeksän vuotta sitten ja vaaleihin se osallistunut vasta vuodesta 2006 alkaen.
Puolue työskentelee feminismin puolesta ja syrjintää vastaan. Sen tavoitelistalla ovat muun muassa sellaiset asiat kuin naisten ja miesten samapalkkaisuus, työajan lyhentäminen, lasten oikeuksien kirjaaminen lain muotoon, tasaveroiset yrittämisen mahdollisuudet elinkeinoelämässä ja turvallisuuspolitiikan muovaaminen ihmisiä – ei valtiota – varten.
Eduskuntaan tai maakuntavaltuustopaikkoihin FI ei ole yltänyt, mutta perustajansa Gudrun Schymanin kotikunnassa Simrishamnissa puolue nousi neljä vuotta sitten pidetyissä vaaleissa kunnan kolmanneksi suurimmaksi.
Gudrun Schyman on entinen kommunisti. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1988–2006 ja vasemmistopuolueen puheenjohtajana vuodet 1993–2003. Hän erosi vasemmistopuolueesta vuoden 2004 joulukuussa. Vuodet 2005–2011 hän toimi FI:n puheenjohtajana ja otti tehtävän uudestaan vastaan vuonna 2013.
