Göteborgin yliopiston SOM-instituutin vuotuisen tutkimuksen mukaan 38 prosenttia ruotsalaisista kannattaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Jäsenyyttä vastustaa 31 prosenttia ruotsalaisista. Vastaavasti 31 prosentilla ei ole kantaa puolesta eikä vastaan.
Naton kannatus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuodessa. Vastaavasti vastustus on pienentynyt kuudella prosenttiyksiköllä.
Vastustus on suurinta vasemmistopuolueen, ympäristöpuolueen ja sosialidemokraattien keskuudessa. Suurinta Naton kannatus on maltillisen kokoomuspuolueen, kansanpuolueen, kristillisdemokraattien, keskustan ja ruotsidemokraattien keskuudessa.
Tutkimus paljasti myös ristiriitaisuuden kansalaisten näkemyksissä. Kun vastaajilta kysyttiin mielipidettä väittämään, että ”Ruotsin pitää noudattaa rauhanaikana liittoutumattomuuspolitiikkaa ja pyrkiä neutraalisuuteen sodassa, 60 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä. Neutraliteetti ei enää kuulu Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan viralliseen kirjaukseen.
Niistä, jotka kannattavat Ruotsin Nato-jäsenyyttä, 32 prosenttia on sitä mieltä, että samanaikaisesti pitäisi pysyä liittoutumattomana. Tutkijoiden mukaan kysymyksenasettelu osoittaa, että kansalaisten keskuudessa on epävarmuutta ”Nato-jäsenyyden” ja ”sosilaallisen liittoutumattomuuden” merkitysten suhteen.
