”Tajusimmeko Krimin annektointia ennen kuin se tapahtui? Ymmärsimmekö, että he olivat vähällä laittaa jotakin alulle Itä-Ukrainassa”, Ruotsin asevoimien komentaja Michael Byden kysyy.
Britannian yleisradio BBC on haastatellut tästä löytyvässä jutussaan ruotsin puolustuksesta vastaavia. Reportaasi on otsikoitu ”Venäjän uhka työntää Ruotsia kohti Natoa”.
BBC:n mukaan Ruotsissa ei uskota, että Venäjä voisi hyökätä provosoimatta entisen Neuvostoliiton ulkopuoliseen maahan. Tästä huolimatta Moskova nähdään kuitenkin yhä arvaamattomampana.
”Tämä on juuri nyt yksi suurimmista haasteista. Mitä he oikein suunnittelevat ja miksi”, Byden toteaa.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on samoilla linjoilla.
”Harjoituksia on enemmän. Itämerellä tapahtuu enemmän sotilaallista toimintaa. Myös aloitteellinen toiminta on lisääntynyt. Koneidemme lähellä lennetään”, hän listaa.
Venäjän lisääntynyt lentotoiminta Itämerellä on puhuttanut Ruotsissa. Suurta kohua on herättänyt etenkin Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin vuosiraportissaan hiljattain vahvistama tapaus vuodelta 2013. Tuolloin Venäjän strategiset Tu-22M-pommikoneet lähestyivät Ruotsia ja harjoittelivat ydinaseiskua Tukholmaan.
Tapausta on tituleerattu Ruotsin mediassa ”Venäjän pääsiäiseksi”. Ruotsin ilmavoimat ei ehtinyt edes saada koneitaan ilmaan simuloidun hyökkäyksen aikana. Tilanteeseen vastasivat lopulta ainoastaan Liettuasta ilmaan nousseet tanskalaiset Nato-hävittäjät.
Lentotoiminnan lisäksi tapetilla ovat olleet myös sukellusvenehavainnot. Ne on kytketty mediassa vahvasti Venäjään. Esimerkiksi vuoden 2014 lokakuussa Ruotsin rannikolla järjestettiin massiivinen laivasto-operaatio ”vieraan vallan sukellusveneen löytämiseksi”. Sukellusvenehavaintoja ei ole kuitenkaan vahvistettu venäläisiksi.
BBC:n mukaan käsitys Venäjän kasvavasta uhkasta ruokkii Nato-keskustelua. Jäsenyyden kannatus on kasvanut jo lähes 50 prosenttiin kansasta. Vastustajia on vain 34 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2012 Naton-jäsenyyttä tuki vielä alle 20 prosenttia ruotsalaisista.
”Venäjän käytös selittää kannatuksen nopeaa nousua vain osittain. Ensimmäinen tekijä on kasvanut tietoisuus Ruotsin asevoimien surullisesta tilasta”, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulut strategian opettaja Jacob Westerberg toteaa.
Westerberg kuvaa Ruotsin puolustusstrategiaa läheisestä Nato-suhteesta huolimatta vapaamatkustukseksi.
”Annamme oman maamme turvallisuuden olla riippuvainen toisten valtioiden kyvystä estää Venäjää lisäämästä aggressiotaan”, hän arvioi.
