Washington Postin Jackson Diehl veti viikonloppuna Tallinnassa Lennart Meri -konferenssin keskustelua alueen uhista. Hän totesi, että vielä vähän aikaa sitten vastaavassa tilaisuudessa ehkä olisi kysytty, onko uhkia lainkaan.
Lehdessään Diehl toteaa, että ”vuosia tämän Baltian valtion johtajat ärsyttivät Naton kokouksia vakuuttaessaan silmiään pyöritelleille Länsi-Euroopan suurlähettiläille, että Vladimir Putinin Venäjä on menetettyjä alueitaan takaisin tahtova valta, joka haluaa horjuttaa ja dominoida naapureitaan. Nyt he toteavat synkällä tyydytyksellä, että se mitä pidettiin paranoiana, on tullut lännessä hyväksytyksi viisaudeksi”.
Moni halusi uskoa 25 vuoden ajan kauppasuhteiden, optimismin tai muun syyn takia, että Venäjä on länttä kohti pyrkivä demokratia. Viimeistään Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan valtausten myötä on nähty karusti, ettei toive toteutunut.
Verkkouutiset listasi maailmalta ja Venäjältäkin eräitä näkyvimpiä toisinajattelijoita, jotka ovat näkyvästi varoittaneet ja/tai toimineet Venäjän nykykehitystä vastaan. Monia heitä yhdistää aktiivinen keskustelu asiasta sosiaalisessa mediassa. Sivuutamme tässä tällä kertaa kysymyksen suomalaisesta keskustelusta ottamalla mukaan vain maailmallakin Venäjästä puhuvan kirjailija Sofi Oksasen.
1. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on itseoikeutettu nimi Venäjä-varoittelijoiden listalla. Financial Times vertasi häntä Ukrainan tapahtumien myötä kreikkalaisen mytologian Cassandraan, jolla oli ennustajan lahjat, mutta jota ei koskaan uskottu. Ilves heitti takaisin, että Cassandransa lukeneet valitettavasti tietävät hänen kuolleen.
2. Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski edustaa listalla Puolaa, jossa on ollut vallalla johdonmukainen epäily Venäjää kohtaan. ”Puolalla on historia taistelemisesta yksin ja tulemisesta liittolaisten hylkäämäksi”, hän on todennut. Sikorskin vaimo Anne Applebaum on kirjoittanut merkittävän teoksen Josif Stalinin vankileireistä.
3. Kirjailija Sofi Oksanen. Suomen, Viron ja Neuvostoliiton/Venäjän historian osaava ja sitä esiin uudella tavalla tuonut Oksanen on merkittävä kannanottaja nykyisessäkin Ukraina-keskustelussa kirjoituksillaan ja sosiaalisessa mediassa.
4. Toimitusjohtaja Bill Browder. Hermitage Capitalin perustaja vetää kansainvälistä Magnitsky-kampanjaa, joka on paljastanut Venäjän korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia. Erittäin teräväsanainen Browder ei kaihda rikollisten nimittämistä rikollisiksi.
5. Toimittaja Edward Lucas. Lucasin kirjoitettua The Economistissa ensimmäisenä Gennadi Timtshenkon ja Vladimir Putinin Gunvor-rahoista lehti haastettiin oikeuteen. Nyt USA on todennut asian olevan totta. Äsken Lucas teki kirjan, jossa hän osoitti tietovuotaja Edward Snowdenin olevan Venäjälle hyödyllinen idiootti tai pahempaa.
6. Oppositiojohtaja Aleksei Navalny. Vladimir Putinin korruption johtava arvostelija Venäjällä on kotiarestissa ja pidätetty useita kertoja vuodesta 2009 lähtien.
7. Shakkilegenda Garri Kasparov. Venäjältä lähtenyt Kasparov organisoi Putin must go -kampanjan 2010 ja on jo pitkään varoittanut fasismin tulleen Venäjälle eliitin kautta.
8. Ex-presidentti Mihail Saakashvili. Georgian entinen presidentti johti maataan Venäjän hyökätessä 2008. Nyt hän yhä varoittaa kansainvälisten Venäjän tyynnyttelijöiden ja ymmärtäjien olevan Neville Chamberlainin tiellä.
9. John Schindler ja Tom Nichols. Tuntemattomammat nimet ovat amerikkalaisen Naval War Collegen professoreita, entisiä tiedustelumiehiä ja Itä-Euroopan asiantuntijoita. Venäjästä johdonmukaisesti varoittaneet professorit seuraavat ja kommentoivat kriisiä Twitterissä jatkuvasti ja aktiivisesti.
10. John McCain ja Sarah Palin. USA:n republikaanien 2008 presidenttiehdokaspari hävisi, mutta on tapetilla nyt Ukrainan kriisissä. Heidät voittaneen presidentti Barack Obaman myöntyväinen Reset-politiikka Venäjää kohtaan osoittautui katastrofiksi. Senaattori McCain vaatii väsymättä ja johdonmukaisesti Ukrainan tukemista. Palin sanoi 2008, että Georgian jälkeen Putin miehittää seuraavaksi Ukrainan – ja Palinille naurettiin.
