Syyt ovat syvällä Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmässä.
Vuodet 2005–2016 kattava selvitys osoittaa yhdysvaltalaisten käyttävän keskimäärin 800 euroa vuodessa reseptilääkkeisiin, kun 19 teollistuneen maan kansalaisilta kuluu keskimäärin alle 400 euroa. Kehitys näyttäisi myös jatkuvan samanlaisena.
Toisin kuin suuressa osassa länsimaita, Yhdysvalloissa lääkeyhtiöt saavat itse määrätä lääkkeidensä hinnat, ja tämä on keskeisiä syitä lääkkeiden kalleuteen. Suomessa ja monissa muissa maissa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnat.
Toinen hintoja nostava seikka on lääkeyhtiöille suotavat määräaikaiset monopolit, joilla halutaan turvata yhtiöille riittävät voitot heidän kehittämistään lääkkeistä ennen kuin muut valmistajat pääsevät markkinoille samalla lääkeaineella. Monopolivaiheen jälkeen hinnat tippuvat, kun muut valmistajat voivat myydä omia versioitaan halvemmalla, mutta usein lääkeyhtiöt löytävät keinoja monopolivaiheen pidentämiseen.
Selvityksen perusteella myös lääkäreiden lääkevalinnoilla on merkittävä vaikutus potilaiden lääkekuluihin. Lääkärit eivät välttämättä määrää potilailleen halvinta vaihtoehtoa, vaikka se olisi yhtä tehokas kuin kallis merkkilääke. Selvitys julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Suomessa lääkkeiden hinnoista päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Hintalautakunta päättää, mitkä lääkkeet pääsevät lääkekorvausjärjestelmään ja kuinka suurelta osin ne ovat Kelan korvattavia. Lautakunta päättää myös lääkkeiden tukkuhinnat.
Asiasta kertoi Uutispalvelu Duodecim.
