New York Times julkaisi sunnuntaina jättimäisen jutun USA:n elektronisen tiedustelun NSA:n dokumenttipaljastuksista. Liitteenä julkaistiin USA:n signaalitiedustelun strategisten tehtävien lista tammikuulta 2007 ja strateginen suunnitelma 2008-2013.
Tehtävälista oli jaoteltu ajankohtaisiin aiheisiin. Ne ovat terrorismi, sisäinen turvallisuus, joukkotuhoaseet, USA:n joukkojen turvallisuus, valtioiden poliittinen tasapaino, ydinuhat, alueelliset konfliktit ja ”leimahtavat” kriisit, informaatio-operaatiot, armeijoiden nykyaikaistaminen, uudet strategiset teknologiat, ulkopolitiikka, energiaturvallisuus, ulkomainen tiedustelu, huumeet, taloudellinen tasapaino ja signaalitietous.
Informaatio-operaatioiden elektronisen sodankäynnin alakohdassa listataan viisi kohdemaata, joista tarvitaan tietoa: Kiina, Venäjä, Iran, Irak/Afganistan (”improvisoidut räjähteet”) ja Pohjois-Korea.
”Hyväksyttävien riskien” joukkoon, jotka voidaan tarvittaessa jättää huomiotta, on luokiteltu järjestyksessä Ruotsi, Japani, Saksa, Israel ja Ranska.
Ruotsilla vaikuttaa siten olevan melkoinen arvostus alalla USA:n silmissä.
Muista listauksista paljastuu muun muassa, mitkä maat USA:n mielestä vakoilevat sitä kaikkein aggressiivisimmin. Kymmenen maan joukossa on muutamia yllättäjiä, kuten Ranska ja Etelä-Korea.
Roolimalli
Verkkouutiset kertoi sunnuntaina, miten Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt puolusti maan tiedustelun historiaa.
Myöhemmin sunnuntaina Carl Bildt kiitteli erikseen Ruotsin FRA-lakia, joka mahdollistaa maan halki menevän viestiliikenteen seuraamisen. Hän puolusti tietoliikenteen massaseurantaa.
”Jos poliisi seuraa kaikkea tieliikennettä toimiakseen oikeuksiensa mukaan rikkojia vastaan – onko se väärin”, hän vertasi.
”Meillä on yksi selvimmistä, laillisimmista ja ehkä parhaista järjestelmistä. Uskoisin että muut maat näkevät meidät roolimallina”, Bildt totesi.
”Olemmeko oikealla tasolla?”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi perjantaina kommentoidessaan ulkoministeriön verkkovakoilua, että ”meidän täytyy osata kysyä itseltämme, ovatko meidän välineemme ja valtuutemme oikealla tasolla (tiedon maailmassa)”.
”Tehän tiedätte, että vihje tästä (verkkovakoilusta) saatiin ulkopuolelta. Ja se johtui juuri siitä, että meillä ei itsellämme ole sellaisia valtuuksia ja välineitä, joilla me olisimme voineet sen havaita”, presidentti Niinistö sanoi toimittajille.
Presidentti ei halunnut kertoa, mistä vihje tuli.
Vasta haastattelun jälkeen tuli toisen uutisen kautta julki, että tieto ilmeisesti saatiin Ruotsista.
