Belgia uusii Suomen tapaan hävittäjäkalustoaan. Hanketta vetävä ACCaP-toimisto on lähettänyt tarjouspyynnön 34 monitoimihävittäjästä muun muassa Ruotsille. Ruotsalainen JAS Gripen on tarjolla myös Suomen Hornetien korvaajaksi.
Ruotsin puolustusmateriaalivirasto (FMV) kertoo tästä löytyvässä tiedotteessaan, että Ruotsi on päättänyt jättää vastaamatta belgialaisten tarjouspyyntöön.
– Belgia tahtoo kattavaa operatiivista tukea toimittajavaltiolta. Tämä vaatisi sellaista ruotsalaista ulkopolitiikkaa ja poliittisen mandaatin, jota tänä päivänä ei ole olemassa. Siksi Ruotsi ja FMV ovat päättäneet olla toimittamatta vastausta Belgian pyyntöön. Hanke jatkuu ja FMV ei kommentoi asiaa enempää, virasto toteaa.
Gripeniä luonnehditaan samassa tiedotteessa ”erittäin edistyneeksi ja kustannustehokkaaksi hävittäjäjärjestelmäksi, joka täyttää Belgian tarjouspyynnön operatiiviset vaatimukset”.
Yhteisymmärryssopimus
Ruotsi ei avaa tarkemmin, mihin se viittaa puhuessaan poliittisesti ongelmallisesta ”operatiivisesta tuesta”, jota Belgia toimittajavaltiolta odottaa.
Belgian puolustusministeriön julkaisema tarjouspyyntö löytyy tämän linkin takaa. Siinä on kohtia, joiden voidaan olettaa muodostavan ongelmia ruotsalaisille.
Hävittäjähankkeen vaatimuksia käsittelevässä osassa on kohta ”kumppanuudesta ja sotilaallisesta yhteistyöstä”.
– Belgian puolustusvoimat on tunnistanut useita tukitoimintoja, joita Belgian puolustuslaitos ei joissakin tapauksissa enää täysin tue ja joiden osalta haetaan kattavaa sotilaallista yhteistyötä kumppanivaltion/valtioiden kanssa, asiakirjassa todetaan.
Tällaisina toimintoina mainitaan asejärjestelmien hallinnointi, tuki operaatioihin ja henkilöstön koulutus.
Erityisesti operaatiotukivaatimuksen on helppo kuvitella hiertävän liittoutumatonta Ruotsia.
Belgia odottaa hävittäjät toimittavalta kumppanivaltiolta muun muassa kattavaa tiedonvaihtoa hävittäjäjärjestelmästä sekä yhteistyötä taktiikoiden ja toimintatapojen kehittämisessä.
Kumppanivaltiolta vaaditaan myös tukea varsinaisten ilmaoperaatioiden suorittamiseen. Belgian ilmavoimien nykyiset F-16-hävittäjät ovat osallistuneet moniin Nato-operaatioihin.
Belgian mukaan ehdotettu sotilaallinen yhteistyö tulee kirjata kumppanuutta käsittelevään yhteisymmärrysmuistioon (Partnership Memorandum of Understanding). Sen on määrä muodostaa pohja hävittäjäohjelmaa käsittelevälle valtioiden väliselle sopimukselle ja taata yhteistyö asejärjestelmän koko elinkaaren ajalle. Asiakirjan pohjana halutaan käyttää Naton ohjetta yhteishankkeille.
Belgian mediassa erääksi syyksi hankkeesta pois jättäytymiselle on arveltu sitä, että Belgia vaatii hävittäjiensä kykenevän tarvittaessa myös ydiniskuihin. Gripenillä ei tällaista kykyä ole.
F-35 jo valittu?
Belgian puolustusministeri Steven Vandeputia on arvosteltu siitä, ettei hanke ole todellinen kilpailu. Kritiikoiden mukaan puolustusministeriö on jo valinnut amerikkalaisen Lockheedin valmistaman monikansallisen F-35-häivehävittäjän. Väitteet on kuitenkin kiistetty.
Virallisesti kilvassa ovat mukana Gripenin pois jättäytymisen jälkeen F-35, ranskalainen Dassault Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon. Amerikkalaisen Boeingin Super Hornet jättäytyi jo aiemmin ulos kisasta. Koneiden hankintaan on kaavailtu 3,6 miljardia euroa.
Kaikki mainitut koneet ovat mukana Suomen Hornetien korvaajahankkeessa.
