SVT käyttää esimerkkinä Kaderin (nimi muutettu) tapausta. Hän on kärsinyt saamansa rangaistuksen, mutta istunut sen jälkeenkin laitoksessa 5,5 vuotta. Syy tähän on se, että häntä ei mikään maa ota vastaan ja ruotsalaiselle yhteiskunnalle häntä pidetään liian vaarallisena.
Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2011 rangaistuksen kärsineestä 755 käännytetystä 601 palasi kotimaahansa. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 841 ja 616. Viime vuonna käännytettiin 847 ja heistä kotimaahansa palasi 671.
– Jos henkilöä ei arviomme mukaan voi päästää vapaaksi tuomion kärsimisen jälkeen, hänet on määrättävä oikeuspsykiatriseen hoitoon siihen saakka, kunnes hänen katsotaan olevan enemmän tai vähemmän vaaraton, rikosoikeuden professori Jerzy Sarnecki sanoo SVT:lle.
Rikostutkija Lisa Westfelt puolestaan huomauttaa, ettei ihmistä voi pitää vankilassa, ellei hän ole syyllistynyt rikokseen.
– Emmehän me laita vankilaan Ruotsinkaan kansalaisia sillä syyllä, että on mahdollista, että he ehkä tekisivät rikoksen, hän muistuttaa.
Niinpä yhteiskuntaan jää tuomionsa kärsineitä, joilla ei ole lainmukaista oikeutta oleskella maassa, mutta joita ei myöskään voida käännyttää mihinkään, koska heidän tarkat henkilötietonsa puuttuvat.
