Sveitsiläiset hyväksyivät jo vuonna 2010 kansanäänestyksessä kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotus. Aloite ei kuitenkaan edennyt Sveitsin parlamentissa siinä muodossa kuin aloitteen valmistellut Sveitsin kansanpuolue (SVP) olisi toivonut.
28. helmikuuta sveitsiläiset äänestävät uudesta kansalaisaloitteesta, jonka tarkoituksena on lakimuutosten kirjaaminen suoraan Sveitsin perustuslakiin.
Erityisesti maahanmuuttovastainen SVP oli tyytymätön parlamentissa käsitteillä olleeseen lakiehdotukseen sisältyneestä kohtuullisuuspykälästä, joka olisi mahdollistanut harkinnan karkotuksen suhteen. Kansanäänestyksessä olevaan aloitteeseen tuomareille ei jää minkäänlaista harkinnanvaraa.
Karkotus seuraisi automaattisesti vakavista rikoksista sekä sosiaaliturvan väärinkäytöstä. Myös vähäisemmistä rikoksista seuraisi karkotus, mikäli henkilö on edellisten 10 vuoden aikana tuomittu sakko- tai vankeusrangaistukseen.
SonntagsZeitungin kyselyn mukaan 55 prosenttia sveitsiläisistä kannattaa uutta aloitetta. Vain 24,5 prosenttia äänestäisi lakialoitetta vastaan. 20,5 prosenttia ei ole vielä päättänyt kantaansa.
Kuitenkin lokakuussa vielä 66 prosenttia oli lakialoitteen kannalla.
Lakialoitetta vastustavien leiri on vasta aloittamassa kampanjaansa.
Vastustajien mukaan aloite ei ole kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen ja se on vastoin Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden periaatteita. Vaikka Sveitsi ei ole EU:n jäsenmaa, se on kahdenvälisten sopimusten kautta mukana Schengen-alueessa.
Kaikki parlamentin ylähuoneen jäsenet SVP:n edustajia lukuun ottamatta allekirjoittivat vastikään manifestin, jossa vastustetaan kansalaisaloitetta.
Myös Sveitsin elinkeinoelämä aikoo kampanjoida aloitetta vastaan.
Aloitteen takana on perinteinen sveitsiläinen maaseudulla suosittu puolue SVP, joka on 20 viimeisen vuoden aikana muuttunut selvästi ulkomaalaisvastaiseksi.
Puolue on parlamentin ylivoimaisesti suurin puolue. Lokakuun parlamenttivaaleissa se sai 29,4 prosenttia äänistä ja 65 paikkaa 200-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen.
