Venäjän lisääntyneessä sotilaallisessa läsnäolossa Syyriassa ei ole kyse erityisemmin Isisin vastaisesta taistelusta. Venäjän tarkoitus on tukea Bashar al-Assadin hallintoa ja suojella omaa laivastotukikohtaansa Tartusissa.
Assadia vastustavat kapinalliset, Yhdysvaltain aiemmin tukema Free Syrian Army (FSA) ja Al-Qaidaan kuuluva Al-Nusra -rintama, ovat saavuttaneet voittoja Assadin joukkoja vastaan Tartusista pohjoiseen lähellä Latakian satamakaupunkia.
– Venäjä haluaa puolustaa omaa laivastotukikohtaansa Syyriassa, joka sinänsä on aika ruostunut ja ränsistynyt, eikä sillä oikeastaan kuin tietynlainen suurvaltahegemoninen ajatus siitä, että Venäjällä olisi jonkinlainen läsnäolo Välimerellä muutenkin kuin Mustanmeren kautta, jihadismitutkija ja kapteeni evp. Atte Kaleva sanoo Verkkouutisille.
Atte Kaleva ei usko, että Venäjän toiminta Syyriassa laajenisi kovinkaan paljon.
– Onko heillä enää poliittistakaan tahtoa siihen, että lähdetään useammalla rintamalla käytännössä taistelemaan länsimaisia intressejä vastaan, Kaleva kysyy ja muistuttaa, että Venäjä on osallisena myös Ukrainan kriisissä.
Venäjän muistissa on edelleen epäonnistunut Afganistanin miehitys vuosina 1979–89. Yhtä lailla Yhdysvaltojen suhteen ongelmana maaoperaation suhteen on se, että kokemukset vastaavanlaisista tilanteista ovat huonoja.
Ulkopuolisten toimijoiden vahvemmasta osallistumisesta Syyrian sisällissotaan tekee vaikean se, että toimijoita on niin paljon, ja intressit ovat ristiriitaisia. Länsiliittoutuneet ovat osallistuneet ilmaiskuihin Isisiä vastaan, mutta Venäjän ja Iranin tukema Assad taistelee kaikkia kapinallisia vastaan.
Toisaalta Iran on osallistunut Irakissa Isisin vastaiseen toimintaan. Yhdysvaltain tukema FSA taas on pääasiassa taistellut Assadia vastaan. Erilaisia Assadin vastaisia sunniryhmittymiä Syyriassa on useita ja lisäksi maan pohjoisosia hallitsevat kurdijoukot. Assadin tavoitteena on ollut houkutella Isis ja muut kapinallisjoukot taistelemaan keskenään.
Koalitio Venäjän kanssa?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi viikko sitten Nykypäivässä, että on hyvä, että yhteinen nimittäjä Venäjän ja Yhdysvaltojen välille voisi löytyä Isisin vastaisesta taistelusta.
Venäjä väittää, että sillä on halua muodostaa kansainvälistä koalitiota terrorismia vastaan, mutta Yhdysvallat tulkitsee, että Venäjän tuki Assadille pikemminkin vahvistaa Isisiä. Yhdysvaltojen näkökulmasta Venäjän puheissa Isisin vastaisesta liittoumasta on enemmänkin kyse Venäjän propagandasta.
Venäjä on perustamassa lentotukikohtaa alueelle, jossa vastassa ovat Free Syrian Army, Al-Nusra ja mahdollisesti muita sunnikapinallisten järjestöjä.
– Täytyy muistaa, että jos Isis kukistettaisiin, se olisi Assadille aika hyvä voitto, eivätkä länsimaat halua sitä, Kaleva huomauttaa.
Länsimaille Assad on käytännössä mahdoton liittolainen. Assad on käyttänyt taistelukaasuja siviilejä vastaan. Assadin joukot tappavat edelleen enemmän siviilejä kuin Isis Syyriassa. Tänä vuonna heinäkuuhun mennessä Assadin joukot olivat tappaneet 7900 siviiliä ja ISIS 1100 siviiliä Syyriassa.
Vaikka Isis Syyriassa nujerrettaisiin, pakolaisongelmaan siitä ei olisi apua, koska taistelut Assadin ja muiden kapinallisten välillä jatkuisivat.
– Jos vahvistettaisiin taas Assadin valta koko Syyriassa, niin silloinhan tehtäisiin samoin kuin, mistä Irakin kohdalla syytettiin, että maa annettaisiin kultalautasella Iranille, Kaleva sanoo.
Hän viittaa siihen, että Saddam Husseinin kukistuttua Irakissa, Iranin tukemat shiiat saivat vallan, ja entisiä Husseinin liittolaisia on sittemmin siirtynyt taistelemaan Isisin riveihin.
Assad on Iranin liittolainen ja Assadin vallan vahvistaminen tarkoittaisi Iranin vallan laajentumista Teheranista Irakin kautta Syyriaan ja jopa Libanoniin.
Mistä liittolaiset?
Yhdysvaltojen suhteen ongelma on sopivien liittolaisten löytyminen. Free Syrian Army on heikentynyt ja epäselvää on myös se, mikä on FSA:n suhde Isisiin. Al-Nusra taas ei tule kyseeseen, koska se on osa Al-Qaidaa. Parhaiten Isisille ovat pistäneet kampoihin kurdit niin Syyriassa kuin Irakissakin. Nato-maa Turkille taas kurdien tukeminen ei tule kyseeseen, koska Turkki pelkää kaakkoisosansa suuren kurdiväestön nousevan kapinaan, ja Turkissakin sotaisuudet hallituksen turvallisuusjoukkojen ja kurdikapinallisten välillä ovat taas lisääntyneet.
Turkki ja Yhdysvallat ovat pyrkineet luomaan Isisistä vapaata turvavyöhykettä Syyrian ja Turkin vastaiselle rajalle, mutta ilman liittolaisia sitä on vaikea valvoa.
– Kyllä se tilanne on oikeasti hyvin sekava. En pysty suhtautumaan kovin optimistisesti ajatuksiin, että turvavyöhyke sinne saataisiin aikaiseksi, Kaleva sanoo.
Yhdysvallat on liittolaisineen jatkanut ilmaiskuja Isisiä vastaan, mutta tulokset ovat olleet toistaiseksi laihoja.
– Jos ei maasta käsin tapahtuvaa tulenjohtoa ole, ilmaiskujen teho on aika heikko. Ei ole kerta kaikkiaan mitään kohteita, mitä pommitta. Sen takia pelkällä ilmaoperaatiolla tapahtuva voittaminen on utopistista, Kaleva sanoo.
Hän toteaa, että jos Syyrian konflikti olisi järjellisesti ajatellen ratkaistavissa, se olisi jo ratkaistu.
– Väistämättä siitä, joka sinne niitä joukkoja lähettää, tulee myös konfliktin osapuoli ja silloin siellä ollaan pitkään kiinni ja tulos on hyvin epävarma, Kaleva sanoo.