”Perustelut sille, miksei Ukrainaa pitäisi aseistaa, ovat yhtä vahvoja kuin kolme kuukautta sitten. Aseistaminen nostaisi panoksia Venäjän suhteen eikä juurikaan auttaisi lopettamaan konfliktia”, tutkija Emma Ashford toteaa vaikutusvaltaisen amerikkalaisen CATO Institute-ajatushautomon julkaisemassa kirjoituksessaan.
Yhdysvaltojen kaavailemasta aseavusta on puhuttu paljon viime päivinä. New York Times kertoi sunnuntaina, että Naton Euroopan-joukkojen komentaja ja Yhdysvaltain hallinnon virkamiehet näyttävät olevan taipuvaisia asetoimituksien aloittamiselle.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kertoi Verkkouutisille maanantaina, että Yhdysvalloissa harkitaan esimerkiksi panssarivaunujen torjuntaan tarvittavan aseistuksen toimittamista.
”Yhdysvallat ei halua nähdä Ukrainan hallinnon joutuvan kovaan ahdinkoon eikä Venäjän tukemien sotatoimien jatkuvan menestyksekkäästi”, Aaltola totesi.
Brookings Institutionin, Atlantic Councilin ja Chicago Council on Global Affairsin hiljattain julkaisemassa raportissa suositeltiin, että Yhdysvallat alkaisi toimittaa Ukrainaan puolustustarkoituksiin soveltuvia aseita.
Raportin mukaan nykyistä paremmin varustellut ukrainalaisjoukot voisivat kasvattaa Venäjälle Ukrainan sodasta koituvat kustannukset niin korkeiksi, että presidentti Vladimir Putinin olisi tultava neuvottelupöydän ääreen.
Ashfordin mukaan raportin perustelut kuulostavat päällisin puolin päteviltä. Separatistit taistelevat Venäjältä saaduilla kehittyneillä aseilla ja esimerkiksi amerikkalaiset panssarintorjunta-aseet auttaisivat Ukrainan joukkoja puolustautumaan tehokkaammin.
”Enemmän haittaa kuin hyötyä”
Ashford muistuttaa Venäjän median voimasta. Hänen mukaansa Ukrainan aseistamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä ja se voisi muuttua Venäjän propagandavoitoksi.
Presidentti Putin syytti tammikuun lopussa Ukrainan hallinnon joukkoja ”Naton legioonaksi”. Lausunto on osa venäläistä versiota Ukrainan tapahtumista. Siinä lännestä maalataan konfliktin aktiivista osapuolta. Ashfordin mukaan Venäjän media on tässä varsin hyvä.
”Sillä ei ole väliä, että kyse on ’puolustusaseista’. Venäjän media voi pönkittää tällä väitteitään siitä, ettei Ukrainan hallitus ole laillinen ja että Nato ruokkii konfliktia”, Ashford kirjoittaa.
Hänen mukaansa aseapu voisi lisäksi kasvattaa Venäjän kansan tukea sodalle.
Ashford ei myöskään usko Euroopan asettuvan yhtenäisenä aseavun taakse. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Saksa on jo ilmoittanut, ettei se aio aseistaa Ukrainaa.
Käytännössä aseapu voisi siis jakaa Ukrainan hallintoa tukevaa rintamaa ja antaa lisää ammuksia Venäjän propagandakoneistolle ja näin heikentää diplomaattisen ratkaisun todennäköisyyttä.
Ei mahdollisuutta voittoon
”Suurien asemäärien toimittaminen Ukrainaan ja tarpeellisen koulutuksen järjestäminen ajoissa ennen Venäjä-mielisten kapinallisten odotettua keväthyökkäystä, voi osoittautua logistisesti mahdottomaksi”, Ashford huomauttaa.
Hänen mukaansa Ukrainan armeija on heikosti koulutettu ja tarvitsisi asiantuntija-apua amerikkalaisilta.
”Ukrainan voitto ei ole käytännössä mahdollinen edes Yhdysvaltojen aseilla”, Ashford kirjoittaa.
Hänen mukaansa aseavun perustavanlaatuinen ongelma on olettamus siitä, että Putin taipuu kotimaisen painostuksen alla, mikäli länsi saa tehtyä sodasta riittävän kalliin Venäjälle.
Ashfordin mukaan presidentti on laittanut uskottavuutensa peliin Ukrainassa, eikä hänen vetäytymisensä ole todennäköistä. Ashford uskookin mahdollisen aseavun vain tekevän konfliktista entistä verisemmän.
”Ukrainan aseistaminen, ei auta varmistamaan sotilaallista voittoa eikä rohkaise Vladimir Putinia vetäytymään. Parhaimmillaankin se voisi auttaa Ukrainaa kestämään kapinallishyökkäyksiä nykyistä paremmin. Hinta olisi kuitenkin kova. Venäjä saisi lisää propaganda-aineistoa ja lisäksi aseapu jakaisi Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Mikä pahinta, se todennäköisesti lisäisi verenvuodatusta eikä vähentäisi sitä.”
