Viron vaalikentillä turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä ei ole ollut ennenkään tapana hyssytellä. Venäjän toimien vuoksi ne ovat palanneet kampanjoiden keskiöön.
– Turvallisuuskysymykset hallitsevat keskusteluja ja debatteja yhdessä taloudellisten ja sosiaalisten teemojen kanssa, Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoo.
Isänmaan ja Res Publican Liitto -puolueen (IRL) kärkikaartiin lukeutuvan Mihkelsonin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että turvallisuustilanne on muuttunut dramaattisesti sekä alueellisesti että koko Euroopassa. Venäjän ja lännen suhteiden hän sanoo olevan taantumassa takaisin kylmän sodan aikaiselle tasolle, ja se heijastuu vääjäämättä vaalien asialistaan.
Menestyksen vaikea yhtälö
Viron ulkopolitiikan suurin haaste nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on Marko Mihkelsonin mielestä se, kuinka yhdistää kansallisen turvallisuuden takaaminen yhä epäystävällisemmässä ympäristössä kansainvälisen kilpailukyvyn sekä suotuisan investointi-ilmapiirin säilyttämiseen ja vahvistamiseen.
– Meille ei tule yllätyksenä, että Venäjän laajentumishaluinen ulkopolitiikka ei ole kadonnut minnekään. Samaa sotaisaa retoriikkaa kuulimme jo 1990-luvulla, kun Baltian maat olivat vasta aloittaneet lähentymisensä kohti Natoa.
Mihkelson muistuttaa Viron vahvistaneen johdonmukaisesti puolustuskykyään. Se, että maan puolustusmenot ovat nykyisin jo yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, viestii muille Nato-maille luotettavasta kumppanuudesta. Hänen mukaansa Viron asema ei ole koskaan ollut yhtä turvattu kuin nyt.
– Vapaassa maailmassa ei yksinkertaisesti ole Nato-jäsenyyttä parempaa ja toimivampaa vakuutusta pienen, demokraattisen valtion puolustamiseksi, Mihkelson sanoo.
Keskustelua käydään, vaikka nykyisen turvallisuuspoliittisen linjan takana on vankka poliittinen enemmistö. IRL ja pääministeri Taavi Rõivasin johtama Reformipuolue ovat vanhastaan edustaneet korkeaa turvallisuuspoliittista profiilia.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Sven Mikserin noustua IRL:n Urmas Reinsalun tilalle puolustusministeriksi hän on antanut kasvot puolueensa sitoutumiselle yhteisiin valintoihin.
Myös oppositiossa oleva Keskipuolue on ohjelmassaan todennut Nato-jäsenyyden vahvistavan Viron turvallisuutta, mutta jotkut puolueen johtohenkilöistä ovat käyttäneet varsin toisensuuntaisia puheenvuoroja.
Muutoksen henkeä
Viron vaaleissa puhutaan toki muustakin kuin turvallisuudesta. Tallinnan yliopiston valtio-opin ja hallinnon instituutin lehtorin Tõnis Saartsin mukaan tietyillä politiikkalohkoilla vaaditaan nyt aiempaa äänekkäämmin muutosta.
– Edellisten, vuonna 2011 järjestettyjen vaalien avainteemoja olivat vakaus ja Viron menestystarinan puolustaminen. Nyt keskustelun painopiste on toinen. Moni puolue tavoittelee uudistuksia ja nostaa esiin muun muassa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, Saarts sanoo.
Sosiaalidemokraatit sanovat taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten olevan vaalien ydinteema. Oppositioon kesken vaalikauden joutunut IRL tarjoilee verouudistusta, jonka pohjana olevia laskelmia muut puolueet ovat pitäneet katteettomina.
Pääministerin salkkua yhdeksän vuotta hallussaan pitänyt Reformipuolue taas kertoo tavoittelevansa pohjoismaista elintasoa ja yksilönvapautta ja uskoo näyttöjensä puhuvan puolestaan.
Pitkään jatkunut hallitusvastuu verotti välillä selvästi Reformipuolueen kannatusta, mutta sen johdossa toteutettu sukupolvenvaihdos näyttää onnistuneen. Andrus Ansipin tilalle pääministeriksi valikoitui nuori Taavi Rõivas, ja myös muille avainpaikoille nousi tuoreita nimiä.
– Muutos on tehnyt puolueesta dynaamisemman ja nuorekkaamman. Rõivas on suoriutunut tehtävässään melko hyvin – puolue on edelleen suosittu ja sillä on edellytykset vaalivoittoon, Saarts sanoo.
Riigikoguun saattaa tällä kertaa nousta myös uusia poliittisia ryhmiä. Tulevista hallitusneuvotteluista on useissa arvioissa ennakoitu poikkeuksellisen vaikeita.
