Jo rajalain valmistelu on yksi toimista, joilla pystytään ennalta ehkäisemään välineellistettyä maahantuloa, toteaa eversti evp. Antti Hartikainen Verkkouutisille.
– Sillä annetaan myös viestiä Venäjälle, että täällä ollaan valmiita tekemään asialle jotain, mikä voi johtaa siihen, että into siellä puolella ohjata väkeä rajalle laimenisi.
Hartikainen on entinen EU:n Ukrainan siviilikriisinhallintaoperaation johtaja ja työskennellyt myös Rajavartiolaitoksessa johtotehtävissä sekä Tullin pääjohtajana.
Ehdotus poikkeuslaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella, mutta jo nyt on nähtävissä, että eduskunnasta 5/6-osuuden saaminen lain taakse tulee olemaan haaste.
Hartikainen arvioi, että puolueet, jotka asettuvat lakia vastaan, voivat joutua maksamaan poliittisen hinnan, jos tilanne rajalla myöhemmin eskaloituu.
Rajalaki otettaisiin käyttöön vain tarvittaessa, alueellisesti ja ajallisesti rajatusti. Hartikaisen mukaan samoja piirteitä on myös koronan aikana tutuksi tulleessa valmiuslaissa.
– Osalle vastustajista kyse on siitä, että periaatteessa pitää vastustaa ja onhan onhan siinä joitain ristiriitoja lainsäädännön osalta, toteaa Hartikainen, joka kuitenkin veikkaa enemmistön kansasta olevan sitä mieltä, että lakia tarvitaan.
Kielteisiä kantoja on jo kerrottu julkisuuteen. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar sanoi Helsingin Sanomissa, että ei tule äänestämään ”käännytyslain” puolesta ainakaan nyt esitetyssä muodossa. Razmyarin mukaan uhka kansalliselle turvallisuudelle pitäisi määritellä tarkemmin ja tuhat turvapaikanhakijaa ei tällaista muodosta.
– Jos tuhat vain tulee, ja tiedettäisiin, että se loppuu siihen, niin varmaan näitä temppuja ei edes suunniteltaisi, Hartikainen kommentoi.
– Jokainen tietää, että tuhannella tulijalla tilanne saadaan hoidettua, mutta sieltä voi tulla kymmeniä tuhansia. On riskin vähättelyä sanoa, että kyllä ne kyetään hoitamaan, hän jatkaa.
Hartikaisen mukaan tilanne on haastavin Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella ja Pohjois-Karjalassa noin Niiralaan asti.
– Pohjoisempana on aika helppo kontrolloida mahdollista rajanylittäjien virtaa, koska siellä on vähän teitä ja vähän asutuskeskuksia ja nekin ovat pieniä, Hartikainen sanoo.
– Mitään merkittäviä määriä rajanylityksiä ei jää millään alueella huomaamatta ja niihin myös reagoidaan.
Hartikainen ei pidä realistisena, että kolmannen maiden kansalaisia lähtisi tulemaan kymmeniä kilometrejä metsän läpi erittäin harvaan asutulla seudulla.
– Käytännössä rajan yli tullaan teiden tai muiden kulku-urien kautta, esimerkiksi sähkölinjan uralla tai vesistön reunoja, joissa on yleensä tekninen valvonta tai jonne pystyy liikuteltavia valvontalaitteita siirtämään. Ne rajanylitykset havaitaan kyllä, vaikka ihmisiä ei välttämättä heti saataisi kiinni.
Jos rajan poikkeuslaki olisi voimassa, miten käytännössä tilannetta pystytään kontrolloimaan esimerkiksi juuri kaakossa? Resurssit olivat sisäministeriön taustaselvityksen mukaan vähällä loppua jo joulukuun puolivälissä, kun turvapaikanhakijoita tungeksi Vaalimaalla rajalle.
– Tarvittaessa pystytään pyytämään virka-apua muilta viranomaisilta ja poliisilta esimerkiksi rajanylityspaikoille. Vähemmän julkisuudessa on puhuttu rajavartiolaitoksen omista reserveistä. Rajavartiolaitoksessa varusmieskoulutuksen saaneet reserviläiset on koulutettu myös rajavalvontatehtäviin ja heitä voidaan tarvittaessa kutsua palvelukseen, Hartikainen kertoo.
Hartikainen sanoo ihmetelleensä miksi Tullin henkilöstöä Kaakosta ja Pohjois-Karjalasta ei suunnitella käytettävän tukemaan rajavartiomiehiä. Tullissa valvontatehtävissä toimivilla on myös perusvoimankäyttökoulutus esimerkiksi henkilön kiinniottamisesta. Osa henkilöstöstä kykenisi tukemaan esimerkiksi partiointitehtävissä.
Lakiluonnoksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteissa turvapaikkahakemusten vastaanotto keskeytettäisiin itärajalla haavoittuvimmassa asemassa olevia lukuun ottamatta, henkilöiden maahantulo estettäisiin tai heidät käännytettäisiin takaisin.
Onko vaarana, että tulijoita jäisi rajavyöhykkeelle Suomen ja Venäjän välille, jos Venäjä ei päästä heitä takaisin?
– Se on ongelma, että mitä siinä tapahtuu, Hartikainen myöntää.
– Tulemisen estäminen voi olla helpompaa kuin palauttaminen. Mutta jos ajattelee venäläisten reagointia, niin ongelma se on yhtä lailla heillekin, jos ihmisiä jää raja-alueelle, ei pelkästään Suomelle.
Venäjällä on omalla puolellaan neuvostoajoilta peräisi oleva, piikkilangoilla vahvistettu aita Suomenlahdelta Jäämerelle, ja osalla rajalinjasta jopa kaksi aitaa. Hartikainen sanoo, että hänellä ei ole tietoa niiden nykykunnosta. Suomi rakentaa omaa raja-aitaa yhteensä 200 kilometriä 2026 mennessä.
– Ensisijaisesti rajan ylittäminen pitäisi pystyä estämään ennalta, mutta se on hankala asia ja sisältää monia ongelmallisia kohtia, Hartikainen jatkaa.
Hän huomauttaa, että palauttamisen ongelma piilee myös rajamenettelylaissa. Sen tarkoituksena on, että turvapaikanhakijoiden hakemukset voitaisiin käsitellä rajan läheisyydessä nopeutetusti. Hartikainen toteaa, että menettely sitoisi paljon henkilökuntaa kuljettamaan, vartioimaan ja puhuttamaan turvapaikanhakijoita ja siinäkin palauttaminen muodostaisi suurimman ongelman.
Myös sisäministeriö on todennut, ettei rajamenettelylaki ole ratkaisu itärajan tilanteeseen.
LUE MYÖS:
Itärajan tilanne oli jo lähteä käsistä – ”Välitön uhka suuren joukon tunkeutumisesta”
USU: Itärajan yli tulleiden kielteisistä päätöksistä tehty useita kanteluita hallinto-oikeuteen
Rajavartiolaitos haluaa määrätä reserviläiset turvaamaan rajaa kertausharjoituksilla