Arvioinneissa on tukeuduttu Säteilyturvakeskus STUK:n näkemykseen, jonka mukaan radiotaajuuksiselle säteilylle altistuminen ei tule nousemaan merkittävälle tasolle 5G-verkon käyttöönoton myötä.
5G:n terveysvaikutukset ovat herättäneet huolta eri puolilla maailmaa. Säteilyn taajuus on tässä suurempi ja aallonpituus pienempi kuin 4G-verkossa, minkä lisäksi säteilyn määrän pelätään lisääntyvän tuntuvasti.
Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Sami Kännälä kertoo 4G:n toimivan maksimissaan 2,6 GHz:n taajuusalueella 5G:n maksimitaajuuden ollessa tässä vaiheessa 3,5 GHz.
Kännälän mukaan myöhemmässä vaiheessa käyttöön tullaan ottamaan kertaluokkaa suurempia, noin 26 GHz:n taajuuksia. Suuremmat taajuudet ovat tarpeen osaksi siksi, että näitä on tarjolla paljon enemmän kuin vapaita taajuusalueita 4G-verkon käyttämällä alueella.
– Verkon käyttöön saadaan enemmän kaistaa, mikä on toinen tiedonsiirtoa olennaisesti tehostavista tekijöistä.
Kännälän mukaan toinen keskeinen tekijä tehostumisen taustalla on informaation entistä tehokkaampi pakkaaminen tätä kantavaan säteilyyn. 5G:n tiedonsiirtokapasiteetti arvioidaankin noin kymmenkertaiseksi 4G:hen verrattuna.
Säteilyn lyhyempi aallonpituus on tekninen ongelma 5G-verkolle. Aallonpituuden kutistuessa säteilyn kantavuus lyhenee ja sen kyky tunkeutua esteiden, esimerkiksi seinien läpi heikkenee. 26 GHz taajuuksilla tukiaseman peittoalue on enää noin sadan metrin luokkaa.
– Koska säteily läpäisee heikosti seiniä, tukiasemia tullaan tarvitsemaan myös rakennusten sisällä.
5G-verkossa on tarkoitus hyödyntää antenniryhmiä, joissa yksittäisten antennien säteilykeilat voidaan suunnata tarkasti sinne, missä palveltavat käyttäjät kulloinkin ovat. Keilan muoto muistuttaa tällöin laajan sektorin sijasta kapeaa kiilaa, mikä vähentää Kännälän mukaan lähetykseen tarvittavaa tehoa.
Kännälä näkee taloudellisten ja teknisten tosiasioitten asettavan omat rajansa 5G-peiton leviämiselle. Hän ei usko tästä tulevan koko maata kattavaa ”yleisverkkoa”. 26 GHz:n taajuusalueella peitto rajautunee hänen mukaansa pisteisiin, joissa erittäin nopea tiedonsiirto on tarpeen. Tällaisia pisteitä voivat olla esimerkiksi tilat, joissa 5G:n tiedonsiirtokapasiteettia tarvitaan liki reaaliaikaiseen laiteohjaukseen.
Kudokset lämpiävät
Terveysvaikutuksia ajatellen radiotaajuuksista säteilyä ei pidä sekoittaa ionisoivaan gammasäteilyyn, jota syntyy esimerkiksi radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä. Radiotaajuuksisen säteilyn energia ei riitä molekyylien ionisoimiseen.
STUK:n mukaan ainoa tunnettu haittavaikutus on kudosten lämpeneminen. Kännälä toteaa myös radiotaajuuksisen säteilyn voivan olla haitallista, jos tämän tehotaso on riittävän suuri.
– Esimerkiksi mikroaaltouunin sisällä säteily on niin voimakasta, että kudosvaurioita syntyisi.
”Kännykkäsäteilyn” turvallisuusarvion perustana onkin määritellä tehotaso, mikä on liian heikko aiheuttamaan kudosten haitallista lämpenemistä.
– Arvioinnit on perustettu laajan, tieteellisesti päteväksi arvioidun tutkimusaineiston tarjoamaan näyttöön, ei mihinkään yksittäiseen tutkimukseen. Kerätyn näytön perusteella 5G-puhelimien tai tukiasemien säteilyn teho ei riitä lämmittämään kudoksia haitallisella tavalla.
Rajoituksia muualla
Asiasta on muitakin mielipiteitä. 200 tutkijan joukko on vedonnut EU:n komissioon varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi 5G-verkon yhteydessä. Vetoomusta päivitettiin viime elokuussa, jolloin se osoitettiin myös YK:n alaisille järjestöille.
Kuluvan vuoden aikana 5G-verkon asentamista on varausten takia rajoitettu ainakin Brysselissä, Sveitsissä, Italiassa ja USA:ssa.
Yksi vetoomuksen allekirjoittajista oli sähkömagneettisia kenttiä tutkinut Mikko Ahonen, joka on mitannut radiotaajuuksisen säteilyn määrää ruotsalaisen professori Lennart Hardellin tutkimusryhmässä.
Ahosen mukaan säteilytasot ovat moninkertaistuneet viime vuosina erityisesti kaupungissa ja 5G tulee vielä nostamaan tämän määrää tuntuvasti tukiasemien määrän lisääntyessä. Samaan suuntaan tulee vaikuttamaan IoT eli esineiden verkottuminen internettiin.
Ahosen mukaan STUK:n tapa arvioida radiotaajuuksisen säteilyn terveyshaittoja on harhaanjohtava.
– Lähtökohtana tässä on, että vain yli yhden asteen lämpötilan nousu kehossa radiotaajuuksisen säteilyn kuormituksessa voi aiheuttaa terveysvaurioita.
Ahosen mukaan oletus on osoitettu vääräksi, haitalliset vaikutukset voivat aiheutua myös muista syistä kuin lämpiämisestä. Tehon ohella merkitystä on myös säteilyn taajuudella.
– Tuhannet tutkimukset osoittavat, että tällainen säteily pystyy aiheuttamaan häiriöitä soluissa ilman makrotason lämmönnousuakin.
HEIKKI JAAKKOLA
