– Nämä erot oppilaiden suuntautumisessa oppimiseen heijastuvat tehtävissä viriävään motivaatioon. Erilaisia kouluun liittyviä tavoitteita painottavat oppilaat suhtautuvat myös yksittäisiin oppimistehtäviin eri tavoin, osin tehtävän ominaisuuksistakin riippuen, toteaa väittelijä Anna Tapola.
Tilannekohtaisessa motivaatiossa on siis hänen mukaansa kyse oppilaan ja tilanteen tai tehtävän ominaisuuksien välisessä vuorovaikutuksessa syntyvästä prosessista.
– Siinä, missä oppimishakuinen oppilas saattaa kokea asteittain vaikeutuvan tehtävän myönteisenä haasteena ja kiinnostua siitä yhä enemmän työskentelyn edetessä, suoriutumis- tai välttämishakuinen oppilas voi ahdistua tai passivoitua suoriutumispaineiden seurauksena, jolloin tehtävänaikainen motivaatio ja kiinnostus heikkenevät, Tapola selvittää.
Tilannekohtaisella motivaatiolla näyttää olevan merkitystä myös oppimisen kannalta. Oppilaan luottamus kykyynsä selviytyä tehtävästä ja tehtävänaikainen kiinnostuksen lisääntyminen ennustavat parempaa oppimistulosta.
Tapolan tutkimuksen tulokset korostavat oppilaiden yksilöllisten motivationaalisten erojen tunnistamisen tärkeyttä eli eri tavoin oppimiseen suuntautuvat oppilaat tarvitsevat erilaista tukea sekä oppimistehtävän alussa että sen aikana.
– Pelkästään tehtävän ominaisuuksien avulla ei todennäköisesti kyetä häivyttämään oppilaiden eroja motivaatiossa. Oppilaat tulkitsevat oppimistilanteen ja opettajan toiminnan osittain eri tavoin, jolloin tietyt motivointikeinot tuskin toimivat kaikille samalla tavalla, väittelijä summaa.
Tapolan mukaan oppilaiden erilaisten tavoitteiden ja kiinnostusten sekä niiden pohjalta muodostuvien tilannetulkintojen ymmärtäminen on ensimmäinen askel pyrittäessä tukemaan myönteisiä oppimiskokemuksia.
KtM Anna Tapolan väitöskirja Motivational dynamics in the learning context: Interaction of individual and situational factors tarkastetaan perjantaina 8. marraskuuta Helsingin yliopistossa.
