Sen sijaan kansalais- ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ääntä suomalaisessa eurokriisikeskustelussa ei juuri kuulla. Yksittäisistä henkilöistä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) esiintyivät eniten suomalaisessa eurokriisijulkisuudessa.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen Eurokriisi suomalaisissa sanomalehdissä 2010–2012 -tutkimusraportista. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä vajaa tuhat eurokriisiaiheista juttua Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, llta-Sanomista ja Kalevasta vuosilta 2010–2012.
Tutkimuksen mukaan suomalaisissa sanomalehdissä eurokriisi nähdään ennen kaikkea Euroopan yhteisenä ongelmana, johon tulisi etsiä ratkaisuja yhdessä. Julkisuudessa esiintyvät ehdotukset mukailevat eurooppalaisen poliittisen eliitin näkemyksiä kriisin ratkaisusta.
Ratkaisuvaihtoehdoista eniten mediatilaa saivat näkemykset budjettivallan keskittämisestä EU:lle, vyönkiristykset ja budjettialijäämien kaventaminen kriisimaissa sekä niin sanotut rakenteelliset uudistukset.
Näkökulmissa oli jonkin verran lehtikohtaisia eroja. Ilta-Sanomissa ja Kalevassa kriisiä tarkasteltiin useammin kansallisella tasolla, kun taas Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa korostui yhteiseurooppalainen näkökulma.
Valtaosassa tutkituista jutuista ei esiintynyt selvää näkemystä kriisin syistä. Yleisimmät näkemykset kriisin syistä liittyivät kansalliseen talouspolitiikkaan, kuten eurooppalaisten valtioiden julkiseen velkaantumiseen.
– Toiseksi yleisimmäksi syyksi nousi väite euron vääristä lähtökohdista. Tällöin huomio kiinnittyi siihen, että yhteisvaluutta oli alkujaan enemmän poliittinen kuin taloudellinen hanke. Kaikkiaan kriisin syitä tai ratkaisuja ei kuitenkaan sysätty muiden niskoille, vaan eurokriisi oli suomalaisissa lehdissä Euroopan yhteinen ongelma, jossa Suomi on mukana, tutkimus kertoo.
Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston johtamaa The Euro Crisis, Media Coverage, and Perceptions of Europe within the EU -tutkimusta, jossa vertaillaan eurokriisin mediajulkisuutta kymmenessä EU-maassa.
