Vuoden alussa valtiovarainministeriön valtiosihteerin virasta eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas on huolissaan euroalueen tilanteesta. Saksan vaalien jälkeen syksyllä tulevat väistämättä eteen uudet tukipaketit Kreikalle, Portugalille ja mahdollisesti myös Slovenialle.
– Hyvää rahaa heitetään huonon perään, Sailas luonnehtii tukipaketista Kreikalle.
Konkarivirkamies ja valtion kirstunvartijana profiloitunut Sailas paheksuu sitä, että euroaluetta luotaessa ei kiinnitetty huomiota Etelä-Euroopan maiden heikkoihin valtiorakenteisiin. Asia oli hänen mukaansa tabu.
– Vuosisataisia käyttäytymismalleja eivät komission päätökset muuta.
Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kertoo Verkkouutisille, että euroaluetta luotaessa suurin virhe oli liian suuri luottamus yksittäisten jäsenmaiden taloudenpitoon verrattain löysän koordinaation avulla.
Nyt koordinaatiota tai ”kurinpitoa” on erilaisin mekanismein pyritty lisäämään, niin ettei yksittäinen jäsenmaa voisi yhteisvaluutassa aiheuttaa muille lisävaikeuksia. Kriisimaiden oma päätöksentekovalta on käytännössä kaventunut. Liittovaltion luomisesta kehityksessä ei kuitenkaan ole Vihriälän mukaan kyse.
– Minun mielestä se ei ole liittovaltiokehitystä niin kauan kuin viimekätinen valta budjeteista on jäsenmailla, kuten toistaiseksi on.
Europarlamentin kriitikkoryhmään kuuluva Sampo Terho (ps.) kertoo Verkkouutisille haluavansa konkretiaa suomalaiseen EU-keskusteluun. Budjettivallan keskittämistä EU:lle vastustava Terho ottaisi mallia Alankomaista, jossa julkaistiin kesällä 54 kohdan lista poliittisista kysymyksistä, jotka hollantilaiset haluaisivat EU:n tekevä toisin. Kannanotossa määritellään Euroopan poliittisen yhdentymisen raamit.
– Tällä tavoin päästäisiin konkreettisiin tuloksiin liittovaltiokeskustelussa, joka muutoin jää abstraktiksi. Haluan herättää Suomessa saman ajatuksen ja keskustelun.
EU-kriittinen Terho ei ole EU-vastainen. Hän näkee EU:n puolustamisen arvoisena ”rauhanprojektina”.
– Rauhanprojekti ja vapaakauppa liittyvät toisiinsa. Yhteisten talousetujen kautta on huomattu, kuinka paljon edullisempaa on tehdä kauppaa kuin olla riidoissa.
Terhon mukaan kriisissä olevalla euroalueella on edessään kaksi perusvaihtoehtoa: joko saada euromaat pystyyn nykyisellä yhteisvastuulla tai jättää kriisimaat euron ulkopuolelle. Jälkimmäisen hän pelkää tapahtuvan ”epähallitusti”.
– Tämä on poliittinen projekti. Yhdestäkään jäsenestä ei luovuta vapaaehtoisesti.
EU-asioita käsittelevän eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) toteaa, että nykytilanteessa on vaikea olla ”ylioptimistinen”. Syksyllä onkin odotettavissa vaikeaa Eurooppa-keskustelua.