Huoli Euroopan heikentyneestä turvallisuustilanteesta ja Yhdysvaltojen lisääntyneet vaatimukset reilummasta taakanjaosta ovat Petteri Orpon mukaan tehneet selväksi, että Euroopan tulee ottaa vastuu omasta puolustuksestaan.
– Venäjän toiminta on haastanut eurooppalaiset turvallisuusperiaatteet. On aika ennen Krimin valtausta ja on aika sen jälkeen. Vuosi 2014 on vedenjakaja. Tämä tilanne heijastuu koko Eurooppaan, myös Suomen lähialueella, Orpo totesi tiistaina Atlantti-seuran syyskokouksessa.
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on Orpon mukaan Suomen pitkäaikainen tavoite EU-politiikassa.
– Kaikkein oleellisinta on kuitenkin vahvistaa Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitetta. Mitä virkaa hyvillä rakenteilla on, jos EU-maat eivät tiukan paikan tullen olekaan valmiita auttamaan toisiaan? Eduskunnan kanta vuodelta 2006 on, että hyökkäys yhtä EU-jäsenvaltiota kohtaan merkitsisi muiden apuun tuloa monin keinoin, mukaan lukien sotilaalliset toimet. On nimenomaan Suomen etu työskennellä sen eteen, että muut EU:n jäsenmaat tulkitsisivat avunantovelvoitetta samalla tavalla, hän painotti.
EU:sta ei hänen mukaansa silti edelleenkään tehdä puolustusliittoa. Nato on jatkossakin Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta huolehtiva organisaatio omille jäsenmailleen.
– Suomi huolehtii puolustuksestaan sotilasliittoon kuulumattomana maana, tiiviissä puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa sekä kahdenvälisten kumppaneiden kanssa.
Petteri Orpo muistutti, että Naton ja EU:n kehittyvien sotilaallisten kykyjen välillä ei ole ristiriitaa.
– Ei pidä unohtaa, että Natolla on päätöksentekorakenteet ja esikunta, mutta ei silläkään ole omaa armeijaa. Naton kyvyt rakentuvat sen jäsenmaiden kyvyille. EU:n kautta sotilaallisesti vahvistuvat Naton eurooppalaiset jäsenmaat vahvistavat myös Naton kykyjä. Se, että eurooppalaiset maat hoitavat puolustustaan entistä fiksummin ja satsaavat siihen enemmän, on Yhdysvaltojenkin etu.
Orpo painotti lisäksi, että Suomi ei ole tässä suhteessa joko-tai-tilanteessa. Suomi on hänen mukaansa EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä täysillä mukana, mutta yhteistyö Naton kanssa on Suomelle jatkossakin erittäin tärkeää.
– Ero jäsenyyden ja kumppanuuden välillä on kuitenkin selvä. On tärkeää, että ylläpidämme mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Ei yksikään järkevä maa sulje vaihtoehtojaan. Jokainen itsenäinen maa pyrkii takaamaan turvallisuutensa.
Suomelle on Orpon mukaan erityisen tärkeää, että Yhdysvallat pysyy sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Yhteistyö on vahvoissa kantimissa, ja se tukee Suomen turvallisuutta.
– Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Yhdysvaltain keskeisistä Suomea ja Eurooppaa koskevista linjauksista ei ole mitään epäselvyyttä. Tämän kuulimme viimeksi marraskuussa Yhdysvaltain puolustusministerin vieraillessa Helsingissä ja Brysselissä, Petteri Orpo sanoi.
Myös Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen yhteistyö lepää hänen mukaansa lujalla pohjalla ja etenee erinomaisesti. Merkittävä virstanpylväs oli kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen allekirjoittaminen Helsingissä viime vuoden lokakuussa.
Lisäksi Suomelle vapautetut kriittiset asejärjestelmät ovat Orpon mielestä osoitus siitä, että Yhdysvallat pitää Suomea luotettavana kumppanina.
Hän kuitenkin muistutti, että kaikesta ei olla samaa mieltä.
– Ydinsopimus Iranin kanssa on ollut merkittävä saavutus ja siitä on tärkeää pitää kiinni. Se on estä-nyt uuden ydinuhkan muodostumisen Euroopan porteille, hän totesi.
Transatlanttisessa yhteistyössäkin on haasteensa.
– Emme katso kauppaa emmekä ilmastopolitiikkaa samalla tavalla kuin presidentti Donald Trumpin hallinto. Tässä on kuitenkin vuorovaikutuksen eikä välirikon paikka. Luotan siihen, että yhteiset intressit tuovat meidät yhteen.
Kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta puhua Suomen paikasta maailmassa ja transatlanttisista suhteistamme #atlanttiseura! #turpo https://t.co/UKo3TLjNCu
— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) November 28, 2017
