Ulkoministeriön mukaan tämä vastasi 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus laskivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna menoja oli kokonaisuudessaan 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2016.
Bruttokansantulo-osuus puolestaan laski 0,44 prosentista 0,41 prosenttiin. Bruttokansantulo-osuudella mitaten Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin.
Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n ja Maailmanpankkiryhmän kautta. Esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöbudjetista Suomen osuus oli 130 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastossa 60 miljoonaa euroa.
Humanitaariseen apuun kohdennettiin yhteensä 94 miljoonaa euroa, josta kahdenvälistä apua oli 39 miljoonaa euroa. Kahdenvälisistä kumppanimaista suurimmat viime vuonna olivat Afganistan (18 miljoonaa euroa), Nepal (17), Etiopia (17) ja Mosambik (14).
EU:n kehitysapu pysyi ennallaan
OECD:n tilastojen mukaan virallinen kehitysapu oli vuonna 2017 yhteensä 130 miljardia euroa. Pelkästään OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvissa maissa osuus putosi hieman edellisvuodesta: tänä vuonna apu oli keskimäärin 0,31 prosenttia maiden bruttokansantulosta, kun se viime vuonna oli 0,32 prosenttia.
EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat vuonna 2017 yhteensä 73,4 miljardia euroa. EU-maissa maksatukset pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla.
Suurimmat kehitysyhteistyön rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska.
OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaista YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysapu vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät jo perinteiset rajan ylittäjät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Britannia. Muista rahoittajista yli 0,7 prosentin nousivat myös Turkki (0,95 %) ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (1,31 %).
Kehitysyhteistyömaksatukset nousivat yhteensä 11 OECD:n jäsenmaassa, eniten Ranskassa, Italiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Avun määrä puolestaan laski edellisvuodesta 18 jäsenmaassa. Tätä selittää pääasiassa Eurooppaan tulleiden pakolaisten määrän ja siten myös pakolaiskuluihin käytettyjen varojen lasku.