Hallitus päätti kehysriihessä työaikalain uudistamisesta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa, että paikallinen sopiminen säilyy nykyisen lainsäädännön mukaisena.
Kovin vääntö käytiin siitä, saavatko järjestäytymättömät eli työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset sopia paikallisesti työajoista.
Siniset edellyttivät, että järjestäytymättömissäkin yrityksissä sopijaosapuolena on oltava luottamusmies, mikäli työehtosopimuksessa näin edellytetään, jotta yritykset voivat tehdä paikallisen sopimuksen.
Kokoomus ja keskusta olisivat olleet valmiita siihen, että järjestäytymättömissä yrityksissä sopijaosapuoleksi kelpaisi myös luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja, koska järjestäytymättömissä yrityksissä ei lähtökohtaisesti ole luottamusmiestä.
– Paikalliseen sopimiseen ei nyt löytynyt ratkaisua, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi.
Työaikapankki ja joustotyöaika lakiin
Orpo sanoi, että hän olisi mielellään nähnyt, että paikallinen sopiminen olisi edennyt, mutta se ei ollut nyt mahdollista. Työaikalaki uudistetaan muilta osin.
Työaikalakiin tulevat uusina elementteinä lakisääteinen työaikapankki ja joustotyöaika. Työaikalain soveltamisala on laaja eli myös asiantuntijat säilyvät työaikalain piirissä. Lakiesitys on tarkoitus antaa lähitulevaisuudessa eduskunnalle.
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) kertoi, että sinisten neuvottelijana kysymyksessä toimi työministeri Jari Lindström (sin.), joka esitti nyt omaksuttua pohjaa täydennettynä rekrytoinnin madaltamisen kynnyksellä. Hallitus päätyi helpottamaan henkilöperusteista irtisanomista alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, koska paikallinen sopiminen ei laajentunut.
– Tässä tapahtuu nyt hyvin harkittu ja tasapainoinen uudistus, joka tulee vie merkittävästi eteenpäin hallituksen työllisyystavoitetta, Terho sanoi.
Koska hallitus ei päässyt paikallisen sopimisen laajentamistavasta yksimielisyyteen, paikallinen sopiminen ei laajene järjestäytymättömiin yrityksiin. Järjestäytyneet yritykset voivat poiketa laista työehtosopimusten nojalla.
Palkansaajajärjestöt ovat painostaneet asiassa hallitusta ja väläytelleet poliittisia lakkoja, mikäli hallitus päätyisi laajentamaan paikallista sopimista työaikalaissa ohi työehtosopimusten.
Kilpailukykysopimuksen voimassaolosta eri näkemyksiä
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen oli tarkoitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa.
– Täytyy sanoa, että kiky-sopimuksella oli oma vaikutuksensa, että tässä ei nyt ratkaisua pystytty löytämään, Orpo sanoi.
Myös Sipilä sanoi, että kilpailukykysopimusta solmittaessa tehtiin ”tiettyjä valintoja” ja kädet tulivat tietyllä tavalla sidotuiksi.
Työmarkkinajärjestöt linjasivat kilpailukykysopimuksessa, että paikallisen sopimisen kielto poistetaan järjestäytymättömiltä yrityksiltä ja järjestäytymättömät yritykset saatetaan paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten osalta samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.
Käytännössä työmarkkinajärjestöt edellyttivät, että mikäli paikallisen sopimuksen osapuoleksi on työehtosopimuksessa määritelty luottamusmies, paikallista sopimusta ei voi tehdä, jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä.
Suomen yrittäjät puolestaan haluaa, että paikallisen sopimuksen voisi tehdä luottamusmiehen ohella myös luottamusvaltuutettu tai muun henkilöstön edustaja.
Palkansaajajärjestöjen mielestä hallitus rikkoo kilpailukykysopimusta, jos se laajentaa paikallista sopimista lakiteiste.
Kilpailukykysopimuksen voimassaolosta on kuitenkin sopimusosapuolilla ja hallituspuolueilla erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi SAK:n mielestä kilpailukykysopimus on voimassa niin kauan kuin Sipilän hallitus on pystyssä, kun taas kokoomuksen mielestä kilpailukykysopimus päättyi tammikuun lopussa, kun viimeiset sitä soveltavat työehtosopimukset päättyivät.
Lue myös:
Hallituksen johto: Irtisanomisen helpottaminen tähtää työpaikkoihin
