Yhdysvaltain ulkoministeriön maaliskuussa myöntämää valtuutusta 210 Javelin-ohjuksen ja tarvittavien ampumalaitteiden myymiselle Ukrainaan on pidetty symbolisesti merkittävänä konkreettisena tuenosoituksena puolustussotaa käyvälle Ukrainalle.
Huhtikuun lopulla USA:n ulkoministeriö vahvisti RFE/RL-uutispalvelulle, että ensimmäinen Javelin-erä on toimitettu perille Ukrainaan. Ukrainan puolustusministeri Stepan Poltorakin mukaan maan asevoimat ovat jo aloittaneet harjoittelun uusilla amerikkalaisohjuksilla.
Vuosia läntisen aseavun puolesta puhunut presidentti Petro Poroshenko on tervehtinyt ohjustoimituksia ilolla ja sanonut niiden vahvistavan Ukrainan puolustusta Venäjän johtamaa hyökkäystä vastaan.
– Olen vilpittömän kiitollinen Donald Trumpin Ukrainalle osoittamasta tuesta vapauden ja demokratian puolustamiseksi. Washington ei vain täyttänyt yhteistä sopimustamme, vaan osoitti johtajuutta ja tärkeää esimerkkiä, Poroshenko totesi lausunnossaan.
Liian vähän, liian myöhään?
Naton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow pitää Javelin-toimitusten toteutumista Ukrainan kannalta merkittävänä.
– Yhdysvaltain päätös toimittaa Javelin-panssarintorjuntaohjuksia Ukrainalle tukahduttaa Venäjän haluja uusiin hyökkäyksiin Ukrainan joukkoja vastaan, Vershbow sanoo.
Kyse on hänen mukaansa puolustuksellisista aseista, eikä Venäjällä ole aihetta valittaa, ellei se suunnittele uutta laajamittaista panssarihyökkäystä Ukrainaan. Miehitettyyn Donbassiin on Verhshbow’n mukaan sijoitettu laittomasti merkittävä määrä venäläistä panssarikalustoa, ja Venäjän länsirajalle vaunuja on keskitetty vielä huomattavasti enemmän.
Javelin-toimitukset yhdessä ja entistä tiukemmat Venäjä-pakotteet antavat Verhsbow’n mielestä USA:n erikoissuurlähettiläs Kurt Volkerille entistä paremmat eväät Itä-Ukrainan sotaa koskevan neuvotteluratkaisun tavoittelemiseen.
Myös amerikkalaisen Potomac Foundation -tutkimuslaitoksen johtaja Phillip Karber pitää päätöstä Javelin-toimituksista sinänsä myönteisenä. Hän kuitenkin moittii länttä aivan liian hitaasta reagoinnista Ukrainan tilanteeseen.
– Ukraina on ollut sodassa neljä vuotta – siis pitempään kuin Yhdysvallat oli mukana toisessa maailmansodassa, Karber toteaa.
Hän huomauttaa Ukrainan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, mutta kouriintuntuvan avun sijasta länsi on ennen Javelin-päätöstä pitänyt maata tosiasiallisesti lähes täydellisessä asevientikiellossa.
– Barack Obama ja Angela Merkel ajattelivat, että jos lähetämme aseapua, se vain pahentaisi tilannetta. Niinpä emme tehneet kolmeen ja puoleen vuoteen mitään, mutta Venäjä lähetti tuhansia raskaita aseita (800 panssarivaunua, 1[nbsp]500 muuta panssaroitua ajoneuvoa ja 1[nbsp]000 tykkiä). Lisäksi se perusti uudelleen 1. kaartin panssariarmeijan länteen, 8. kaartinarmeijan lähelle Rostovia ja siirsi 20. kaartinarmeijan 700 kilometriä lähemmäs Ukrainan itärajaa, Karber jyrähtää.
– Trump lopulta rikkoi asesaarron sallimalla 35 Javelin-ampumalaitteen toimittamisen. Määrä on vähäisempi kuin yhdellä yksittäisellä USA:n jalkaväkipataljoonalla. Se on toki liian vähän ja liian myöhään. Mutta lisää aseapua saattaa seurata, ellei Venäjä lopeta tätä sotaa tai päättää eskaloida sitä entisestään.
Atlantic Council -ajatushautomon Euraasia-keskuksen tutkija Ariel Cohen pitää mahdollisena, että ohjustoimitukset antavat väärän signaalin Kremlille.
– Näiden aseiden toimittaminen saattaa viestittää Venäjälle, että Yhdysvallat on hyvin hidas eikä tulisi vastaamaan laajamittaisiin sotatoimiin oikea-aikaisesti ja tarvittavalla voimalla, Cohen sanoo.
Hän muistuttaa Ukrainan omasta mittavasta aseteollisuudesta, jolla on kyky valmistaa myös panssarintorjuntaohjuksia.
– Yhdysvaltain olisikin suositeltavaa jakaa sille osia sotilasteknologiastaan ja antaa teknistä apua Ukrainan oman tuotannon modernisoimiseksi ja vauhdittamiseksi.
Vershbow, Karber ja Cohen ovat kertoneet ohjustoimituksia koskevista näkemyksistään Atlantic Councilin Ukraine Alert –verkkojulkaisussa.
