Asepalveluksesta vapautuksen saaneiden kokonaismäärä on pysynyt viime vuosien aikana melko vakaana, kertoo Yle.
Muiden syiden vuoksi C- tai E-luokkaan siirrettyjen osuus on vähentynyt vuodesta 2012 asti. Samanaikaisesti mielenterveyssyistä keskeyttäneiden osuus on kasvanut yhdeksään prosenttiin koko ikäluokasta.
Vuonna 2017 kutsuntoihin saapui 30 700 nuorta, joista vapautuksen sai 2501. Nykyään palvelukseen soveltumattomat pyritään karsimaan jo kutsunnoissa.
– Puolustusvoimat on koko ajan kouluttanut ennakkoterveystarkastuksia tekeviä lääkäreitä löytämään nuoret, joilla on mielenterveysongelmia. Se alkaa nyt näkyä, puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri Pekka Räisänen sanoo Ylelle.
Kutsuntoja edeltävän terveystarkastuksen tekee yleensä kunnallinen terveyskeskus. Puolustusvoimat on täsmentänyt lääkäreille, mitkä tekijät muodostavat riskin itselle tai muille asepalveluksen aikana.
Riskitekijöitä ovat muun muassa toistuva masennus, maanisdepressiivisyys tai itsetuhoisuus.
– Näiden katsotaan olevan semmoinen riski, että ei kannata suorittaa varusmiespalvelusta, Räisänen sanoo.
Räisäsen mukaan kaupungissa asuvista nuorista noin 20–25 prosenttia ja maaseudulla asuvista 10–15 prosenttia kärsii mielenterveysongelmista. Tilanne on pysynyt vakaana viime vuosikymmenten aikana.
