Susanna Kosken mukaan EU:n ampuma-asedirektiivin toimeenpanoon liittyvän lakihankkeen lopputuloksena on oltava, että lainsäädäntö täyttää vain direktiivin vähimmäisvaatimukset eikä yhtään enempää.
– Nyt Suomen lainsäädäntöä muutetaan vastaamaan ampuma-asedirektiiviä, mutta tilanne käytännössä on heittänyt kuperkeikan. Vaikka vuonna 2015 Suomi sai taisteltua EU:lta myönnytyksiä ja helpotuksia direktiivin osalta, nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että uusi vääntökierros tehdään tällä kertaa kotimaassa, Koski kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Hallituspuolueiden yhteinen tahto on hänen mukaansa ollut, että lainsäädäntö tulee täyttämään ainoastaan direktiivin minimivaatimukset. Nyt lakia valmisteleva sisäministeriö on Kosken mukaan säätämässä lakia monin paikoin direktiiviä huomattavasti tiukemmaksi.
Hän nostaa esiin muun muassa luvan saamisen erityisen vaaralliseksi luokiteltuun ampuma-aseeseen kuten reserviläiskivääriin.
– Lupaa hakevan henkilön on kuuluttava vähintään 24 kuukauden ajan ampumaseuraan ja on harjoitellut tai kilpaillut aktiivisesti. Tällä hetkellä Suomessa vaatimus on 12 kuukautta, eikä direktiivikään vaadi tähän muutosta.
Tilanne on Susanna Kosken mukaan kestämätön myös isojen lippaiden osalta.
– Jos lainsäädäntö tulisi voimaan nykyisen kaltaisena, syyllistyisivät tuhannet suomalaiset rikokseen tietämättään.
Uuden lainsäädännön myötä yli kymmenen patruunan lippaat luokiteltaisiin vaarallisiin aseisiin, jolloin näihin olisi haettava erillislupaa. Monilla suomalaisilla on Kosken mukaan kuitenkin tällaisia lippaita kotona muistoesineinä ja koristeina.
Verkkouutiset on kertonut aiemmin tässä jutussa, kuinka tavallinen koriste-esine voisi teoriassa tuoda vakavan rikossyytteen lain myötä.
Susanna Kosken mielestä vapaaehtoinen ampuma-aseharrastus on merkityksellistä maanpuolustustahdon ja ampuma-aseharrastajien taidon ja motivaation ylläpitämisessä.
– Eduskunta ja valiokunnat ovat ottaneet selkeän kannan, ettei uusi ampuma-aselainsäädäntö saa vaarantaa kansallista puolustuskykyä, johon reserviläistoiminta kiinteästi liittyy. Se on sekä yhteisen turvallisuutemme sekä yksilöiden edun mukaista.
Hän korostaa, että vaikka aselain yksityiskohtien hierominen voikin tuntua näpertelyltä, on asia tärkeä.
– Aivan kuten ammunnassa, harmittomalta vaikuttava ohilaukaus saattaa itseasiassa aiheuttaa paljon suurempaa vahinkoa, jota on jälkikäteen vaikea korjata. Epätarkoituksenmukainen ampuma-aselainsäädäntö muistuttaisi käsittämättömällä tavalla maamme vapaaehtoista aseistariisuntaa.
