Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herrasen mukaan Yhdysvaltain ilmavoimien Red Flag Alaska -harjoitus osoitti, että suomalaisilla on realistinen käsitys omasta suorituskyvystään.
– Harjoitus osoitti sen, että Hornetimme suorituskyky on toisen elinikäpäivityksen myötä hyvällä tasolla nykyiseen toimintaympäristöön verrattuna. Seuraavan sukupolven järjestelmien yleistyessä tämä tilanne muuttuu ensivuosikymmenen edetessä kohtia loppuaan, Herranen toteaa sähköpostitse Verkkouutisille.
Suomen ilmavoimat osallistui Eielsonin lentotukikohdan maineikkaaseen harjoitukseen ensi kertaa lokakuussa. Suomi lennätti Red Flagiin kuusi F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjää. Kaikkiaan suomalaisosastoon kuului noin 70 henkilöä.
Eversti Timo Herrasen mukaan harjoitukseen oli valmistauduttu hyvin ja yllätyksiä ei tullut.
Red Flag säästää henkiä
Red Flag -harjoitus juontaa juurensa Yhdysvaltain ilmavoimien Vietnamin kokemuksista. Amerikkalaiset kärsivät sodassa yllättävän suuria tappioita myös ilmassa. Kun tilanteita analysoitiin, havaittiin, että valtaosa tappioista osui pilotin ensimmäisen kymmenen taistelulennon ajalle. Sen jälkeen ennuste parani huomattavasti. Jos pilotti selvisi ensimmäisestä kymmenestä tehtävästään, selvisi hän yleensä koko sodasta.
Ratkaisuksi kehitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1975 järjestetty Red Flag. Siinä hävittäjälentäjä lentää sotalennon joka päivä kahden viikon ajan. Olosuhteet vastaavat mahdollisimman tarkasti nykyaikaisen ilmasodan ympäristöä.
Kauhavan lentosotakoulun entinen johtaja, eversti evp. Jukka Ahlberg totesi hiljattain suoraan, että Red Flag ”pelastaa lentäjän kuolemalta”. Hänen mukaansa harjoitus ei liity ulkopolitiikkaan tai Suomen Hornetien korvaajan hankintaan. Kyse on ilmavoimien suorituskyvyn kehittämisestä.
– Harjoituksen palkintona on lentäjän odotettavissa olevan eliniän kolminkertaistuminen. Melkoinen porkkana, Ahlberg totesi.
Red Flag -harjoitukset lukeutuvat maailman vaativimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin. Harjoitus sisältää laajoja yhteisoperaatioita, ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan -toimintaa, elektronista sodankäyntiä sekä ilmatankkauksia. Hävittäjien lisäksi harjoitukseen osallistuu johtokoneita, ilmatankkauskoneita, häirintäkalustoa, simuloitua ilmatorjuntaa sekä helikoptereita. Erään Persianlahden sodan lennolta palanneen amerikkalaispilotin on kerrottu todenneen, että taistelu oli ”melkein yhtä tiukkaa kuin Red Flagissa”.
Suomi on osallistunut suuriin kansainvälisiin ilmaoperaatioharjoituksiin 2000-luvun alusta alkaen. Eversti Timo Herrasen mukaan Red Flagin tarjoama uhkaympäristö häirintöineen ja ilmatorjuntineen sekä simuloituine kykyineen ja ampuma-alueineen on kuitenkin poikkeuksellinen.
Ensiluokan palautetta
Red Flagin harjoitusvastustajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien 18th Aggressor Squadron, joka pyrkii jäljittelemään teknologisesti edistyneen vastustajan kalustoa ja taktiikkaa.
Aggressoriyksikkö käyttää F-16 -hävittäjiä sekä esimerkiksi häirintään tarkoitettua lentokalustoa. Harjoitusvastustajalla on käytössään myös simuloitua ilmatorjuntaa. Alaskassa toimiva 18th Aggressor Squadron on erikoistunut simuloimaan muun muassa venäläisvalmisteista kalustoa. Harjoitusvastustajat käyttävät kovan luokan tiedustelutietoa matkiessaan mahdollisia uhkia. Verkkouutiset kertoo vihollista harjoituksissa esittävästä yksiköstä tarkemmin tässä jutussa.
– Agressorilaivue on erittäin ammattitaitoinen. He kykenivät asiantuntevasti tuottamaan realistisen ja haastavan vastustajan ohjaajillemme. Heiltä saatu palaute lentokierroksista oli myös ensiluokkaista, Timo Herranen toteaa.
Harjoittelivatko Suomen Hornetit Red Flag –harjoituksen aikana toimintaa simuloituja venäläisuhkia vastaan?
– Harjoituksessa ei harjoiteltu mitään tiettyä olemassa olevaa valtiota vastaan, ei Venäjää eikä mitään muutakaan, Herranen vastaa.
– Uhkatasoa ja sen elementtien vaativuutta säädettiin lentokierroskohtaisesti. Harjoituksessa kuvattiin käytössä olevia 3,4 ja osin ns. 4+ sukupolven koneita, joita myös meidän toimintaympäristössä esiintyy, hän jatkaa.
Herrasen mukaan toimintatavat ja taktiikat oli valittu niin, että ne muodostavat riittävän haastavan tilanteen.
– Ulkomaille ei kannata mennä harjoittelemaan Hornet vastaan Hornet -taistelua. Sitä voimme harjoitella kotona.
18th Aggressor Squadronin komentaja, everstiluutnantti Jason Monaco on kertonut Suomen ilmavoimien tehneen vastustajiinsa suuren vaikutuksen. Eversti Timo Herrasen kertoman perusteella kehut suomalaisten osaamisesta eivät ole pelkkää sanahelinää. Hänen mukaansa suomalaiset pärjäsivät hyvin muun muassa harjoituksesta kerättyyn pitkän ajan keskiarvodataan verrattuna .
– Ohjaajamme toimivat myös niin sanotussa Mission Commander rooleissa, joissa MC vastaa koko lento-operaation suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Harjoituksen ympäristössä näiden tehtävien menestyksekäs toteutus osoittaa koulutuksemme ja ohjaajiemme tason, hän jatkaa.
Herranen kiittelee myös ilmavoimien teknisen henkilöstön toimintaa. Yksikään Hornetien lentokierros ei peruuntunut teknisten ongelmien vuoksi.
Harjoittelu Red Flagin kaltaisessa mahdollisimman todellisessa ilmasotaympäristössä on Herrasen mukaan korvaamatonta.
– Siellä kyetään tuomaan esiin puutteita ja vahvuuksia ja vertaamaan kykyä muihin huippuosaajiin. Kokemukset analysoidaan ja siirretään suoraan isänmaan puolustukseen. Vain harjoittelemalla parhaiden kanssa vaikeissa olosuhteissa voi kehittyä huipulle.
LUE MYÖS:
Suomen Hornetit lensivät USA:ssa Venäjän tyyliin maalattuja koneita vastaan
