Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) pitää toistaiseksi perusteltuna Suomen mukana oloa niin Afganistanin kuin Irakinkin operaatioissa. Niinistön mukaan hyödyt kansallisen puolustuksen näkökulmasta Afganistanista on kuitenkin jo saatu.
– Afganistan-operaatio on Suomen osalta enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuin puolustuspolitiikkaa, Niinistö sanoo Verkkouutisille.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoi tänään Helsingin Sanomissa, että Suomen pitäisi harkita vakavasti joukkojen vetämistä niin Afganistanista kuin Irakistakin. Hän kyseenalaisti operaatioista saatavat hyödyt Suomen turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.
Puolustusministeri katsoo esimerkiksi transatlanttisen linkin olevan edelleen merkittävä syy siihen, että Suomi on mukana Afganistanissa.
– Transatlanttinen linkki tässä on merkityksellinen ja tätä näkökulmaa etenkin väistyvä puolustusministeri James Mattis on pitänyt yllä.
Niinistön mukaan mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, mitä Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla jatkossa tulee tekemään Afganistanin suhteen. Jos Yhdysvallat tekee radikaaleja päätöksiä ja joukkoja kotiutetaan ”merkittävissä määrin”, on sillä vaikutuksensa myös Suomeen.
Toinen syy operaatioissa mukana oloon liittyy Niinistön mukaan Suomeakin koskettaneeseen pakolaiskriisiin 2015–2016.
Kumppanuussuhteet hoidettavissa muutoin?
Tutkija Salonius-Pasternak arvioi kirjoituksessaan, että ”liittolais- ja kumppanuussuhteet ovat nykyisin hoidettavissa Itämeren ja arktisen alueen yhteistyön kautta” ja että ”yhteistyön syventäminen tai pääsy Suomelle tärkeisiin järjestelmiin ei enää vaadi osallistumista sotiin Afganistanissa tai Irakissa”.
– En ihan ymmärtänyt tätä. Ei kai näillä (Itämeren ja arktisen alueen yhteistyöllä) sotilastasolla niin syvälle voida päästä kuin mitä olemme Afganistanin-operaatiossa kuitenkin päässeet.
Salonius-Pasternak katsoi kirjoituksessaan myös, että Suomen puolustuksen kehittämisen kannalta ”hyödyllisempää olisi esimerkiksi, jos panostettaisiin reservin kertausharjoituksiin ja lisättäisiin suomalaisten joukkojen määrää kansainvälisissä sotaharjoituksissa”.
– Siinä olen Salonius-Pasternakin kanssa samaa mieltä, että sillä rahalla, mitä Afganistaniin on käytetty, hyödyllisempää maanpuolustuksen kannalta olisi ollut, jos reservin kertausharjoituksiin olisi panostettu enemmän.
Puolustusministeri muistuttaa, että Suomen osallistumiselle Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatioon on varsin laaja poliittinen yksituumaisuus. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli tästä eri mieltä, kun valtioneuvoston selontekoa käsiteltiin kesäkuussa. Suomi on vahvistanut osallistumistaan nostamalla joukkojen määrän 60 sotilaaseen tämän vuoden alusta.
”En kannata ikuisuusoperaatiota”
Niinistö on aiemmissa yhteyksissä – muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana – kannattanut Afganistanista vetäytymistä ”hallitusti”. Niinistö sanoo olevansa edelleen samoilla linjoilla:
– En kannata ikuisuusoperaatiota. Jos kerta kaikkiaan edistystä ei tapahdu, Suomella on oikeus vetää johtopäätöksensä. Toistaiseksi meillä valtiojohto on kuitenkin linjannut asian näin ja tällä mennään, mutta seuraamme totta kai tilannetta.
Niinistön mukaan Afganistanin ja Irakin tilanteet vertautuvat aika hyvin toisiinsa ja ”samoista syistä olemme näihin operaatioihin osallistuneet”.
– Täytyy myös muistaa, että Irakista tuli valtava määrä nuoria miehiä Suomeen 2015-2016 ja kyllä Suomenkin etu olisi, että Irak vakautuisi.
