Kansanedustaja Eero Lehden (kok.) mukaan laatujärjestelmien käyttäminen olisi voinut pelastaa monen hoiva-alan toimijan maineen.
Hän huomauttaa, että hoivalaitoksissa olevat ja heidän omaisensa toivovat, että lääkärin toteuttamaa hoitosuunnitelmaa noudatettaisiin. Lisäksi he toivovat, että toimintaa valvottaisiin ulkopuolisen, usein järjestäjän vastuulla olevan kunnan toimesta. Myös kunnallisten laitosten valvonta tulisi olla ulkopuolisen ja kunnasta riippumattoman tahon vastuulla.
– Yleisesti asiantuntijat ymmärtävät, että yleinen hoitajien minimimitoitus ei riitä, jotta jokainen hoivattava tulisi hoidettua hoitosuosituksen mukaisesti, Lehti sanoo Verkkouutisille.
Lehden mukaan laiminlyönnit voivat johtua asianmukaisen valvonnan puutteesta, liian vähäisestä henkilöstömäärästä tai välinpitämättömyydesta.
– Kustannusten supistaminen tuntuu olevan koko toimialalle tyypillistä, niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella. Koko toimiala on ollut itseasiassa vaikuttavan valvonnan kannalta laiminlyöty. Seuraukset ovat dramaattisia, Eero Lehti sanoo.
Suomessa toimivat yritykset käyttävät pääsääntöisesti erilaisia laatujärjestelmiä, joiden avulla voidaan hallita palvelujen tai tuotteiden laatua. Puutteet aiheuttavat yrityksille nopeasti ongelmia ja viime kädessä asiakaskadon myötä konkurssin. Asiakkaalla on yleensä mahdollisuus vaihtaa toimittajaa. Hyvä kannattavuus sallitaan, jos tuotteet ovat laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä.
Ovatko kunnat laiminlyöneet vastuunsa?
Hoivapalveluiden suhteen ongelmana on, että asiakkaalla ei ole käytännössä mahdollisuutta vaihtaa hoivan tuottajaa. Tällä hetkellä kunta määrää, missä hoito tapahtuu.
– Asiakkaan omavalvonta, joka toki laissa on sallittu, on enemmän teoriaa. Kunnat eivät seuraa tuotettuja palveluja laatujärjestelmän avulla, että vastaako palvelu tarjouskilpailussa sovittua tasoa, Lehti huomauttaa.
Jos hoidettava tai hänen omaisensa voisivat valita valinnanvapauden puitteissa uuden hoitopaikan, aiheuttaisi se heti menetyksiä hoitokodille tai kunnalle.
– Useinhan hoidettava maksaa eläkkeellään merkittävän osan hoitokustannuksistaan, mutta ei voi nykyisin vaikuttaa omaan asemaansa. Ainoa, joka siihen voi puuttua, on järjestämisvastuussa oleva kunta. Juridisesti on mielenkiintoista ja tärkeää, ovatko kunnat laiminlyöneet lakiin perustuvan virkavastuun hyväksyessään täysihintaiseksi sellaista hoitoa, joka laadullisesti ei vastaa sovittua, Eero Lehti sanoo.
Tuhansien hoitajien kouluttaminen veisi vuosikausia
Korkeampaan hoitajamitoitukseen siirtyminen aiheuttaisi Lehden mukaan tarpeen vähintään 4000 uudelle hoitajalle.
Hoitajien kouluttaminen veisi vuosia, eikä koulutuspaikkoja tai soveltuvuustestin läpäiseviä olisi luultavasti tarpeeksi. Ulkomaalaiset hoitajat eivät puolestaan sopisi ainakaan alussa kielitaitonsa vajavuuden takia kovin moneen tehtävään.
– Laatujärjestelmät yksityisissä isoissa kansainvälisissä hoiva-alan yrityksissä ovat säännönmukaisuutta. Miksi he eivät ole ottaneet niitä käyttöön Suomessa, he olisivat pelastaneet maineensa ja luoneet vertailukohdan julkisellekin puolelle, Lehti kysyy.
