Ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida EU:n lulucf-asetuksen mukaisessa hiilinielulaskelmassa, Talouselämä kertoo.
Suomessa tällaisia suoalueita on noin neljä miljoonaa hehtaaria. Hehtaari suota sitoo suurin piirtein tonnin hiilidioksidia vuodessa. Kyse on siis noin neljän miljoonan tonnin hiilinielusta. Määrä vastaa melkein henkilöautoliikenteen vuotuisia noin viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Jutussa kysytäänkin, ”onko Suomea taas huijattu hiilinielulaskennassa”.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tarja Tuomaisen mukaan lulucf-asetuksen perusperiaate on jakaa maankäyttö ihmisen toiminnan vaikutusten mukaan käsiteltyihin (managed) ja käsittelemättömiin (unmanged) maihin. Tämä merkitsee hänen mukaansa sitä, että jos soiden vesistötalouteen ei ole puututtu, eivät niin sanotut ojittamattomat suot ole raportoinnin piirissä.
TE:n mukaan ojittamattomien soiden pois jättämisellä on merkitystä Suomen kaltaisille maille, joilla on maaperässään paljon suoalueita. EU:n tavoitteena on nimittäin, että koko maankäyttösektorin hiilinielu on kaudella 2021–2030 on vähintään yhtä suuri kuin sektorin päästöt. Vaikka ojittamattomat suot jätetäänkin pois, ovat Suomessa laskelmassa silti mukana kaikki metsitetyt tai maatalouden käytössä olevat suot.
