Jäykät työehdot ja kireä verotus ovat Suomen kilpailukyvyn suurimmat rasitteet, yritysjohtajat arvioivat Evan tuoreessa kyselytutkimuksessa.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 1200 yritysjohtajalta arviota kilpailukyvyn nykytilasta että kehityksestä lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella Suomen kilpailukyvyn suurimpina heikkouksina pidetään palkkojen joustamattomuutta, ansiotuloverotuksen tasoa, työmarkkinajärjestelmää, osaavan työvoiman heikkoa saatavuutta sekä omistamisen verotusta.
– Kuva tulevasta kehityksestä on hyvin pessimistinen. Kilpailukykytekijöistä vain ICT-infrastruktuurin odotetaan vahvistuvan selvästi suhteessa kilpailijoihin. Sen ohella ainoastaan liikkeenjohdon osaamisen kehitystä arvioidaan suopeasti. Seitsemän kilpailukyvyn tekijää polkee enemmän tai vähemmän paikoillaan ja loput 12 ovat alamäessä, Evan tiedotteessa todetaan.
Yritysjohtajat kantavat yhä suurempaa huolta osaavan työvoiman puutteesta. Myös työntekijöiden palkkaamiseen toivotaan helpotusta.
– Työttömät eivät halua töihin vaikka soitamme heille kolmen hengen voimin. Tulevat näennäisesti haastatteluun mutta haluavat olla mieluummin työttöminä, eräs yritysjohtaja arvioi avoimessa vastauksessaan.
– On helpompi olla täyttämättä tarpeellinen työpaikka kuin ottaa riski palkkaamalla työntekijä, josta ei tarpeen tullen pääse millään kohtuudella eroon. Mikäli irtisanominen olisi helpompaa, voisimme työllistää heti kymmeniä uusia tekijöitä.
Liikaa sääntelyä
Kyselyyn vastanneet pitävät Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella solmittua kilpailukykysopimusta positiivisena, mutta kokevat hallituksen epäonnistuneen tavoitteessaan edistää paikallista sopimista yritys- ja toimipaikkatasolla.
Edellisen hallituksen tärkeimpinä saavutuksina pidetään kauppojen aukiolojen vapauttamista ja yhteisöveron runsasta alentamista vuoden 2014 alusta alkaen.
47 prosenttia vastaajista kuitenkin katsoo, että liika sääntely haittaa Suomen kilpailukykyä edelleen.