Kyvyttömyys käsitellä Neuvostoliiton romahduksen taustoja on johtanut laajaan moraaliseen kriisiin Venäjällä, katsoo kirjailija Jukka Mallinen ICDS-ajatuspajan kolumnissaan.
Hän viittaa kyselytutkimuksiin, joiden mukaan hirmuhallitsija Josif Stalinin suosio on noussut muutaman viime vuoden aikana 54 prosentista 70 prosenttiin.
Moskovan Carnegie-instituutin tutkija Andrei Kolesnikov on selittänyt käänteen johtuvan Krimin niemimaan miehittämisestä ja sen synnyttämästä imperialismin ja nationalismin aallosta. Stalinin ihailusta on tullut nyky-Venäjällä moraalisesti hyväksyttyä.
Ihannoiva suhtautuminen Neuvostoliittoon on Mallisen mukaan samalla reaktio nyky-yhteiskunnan sekavuuteen. Viime vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan venäläisten pelot ovat kasvaneet mahdollisesta laajemmasta sodasta, viranomaisten mielivallasta, hallinnon sortotoimenpiteistä sekä poliisin ja mafian toiminnasta.
– Se kuvastaa myös [presidentti Vladimir] Putinin hallinnon aiheuttamaa pettymystä. Stalin on oopiumia Venäjän kansalle: saavuttamattomissa oleva unelma oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvoinnista, Jukka Mallinen sanoo.
Viime vuosien kehityksen pelätään romauttaneen maan älymystön perinteisen käsityksen, jonka mukaan Venäjä on pohjimmiltaan eurooppalainen ja valistuksen aatteita vaaliva maa. Esimerkiksi Leo Tolstoin ajattelu pohjautui pitkälti kristilliseen moraalikäsitykseen ja humanismiin.
Runoilija ja kielitutkija Olga Sedakova antoi tänä vuonna julkaistussa teoksessaan synkän kuvan maansa tilanteesta. Sedakovan mukaan kansa on yhdistynyt valtaapitävien kanssa aggressiivista politiikkaa ja sotahysteriaa viljeleväksi massaksi.
Hän toteaa Krimin niemimaan valtaamisen murskanneen kaikki toiveet Venäjän myönteisestä kehityksestä. Runoilija hakee syytä syvältä venäläisen kulttuurin rakenteista ja erikoisesta suhtautumisesta hyvän ja pahan väliseen rajaan.
– Venäläiset luottavat salaliittoteorioihin ja vainoharhaisiin fantasioihin enemmän kuin logiikkaan. Moraalinen ilmaisu on intuitiivista, ei loogista. Kyvyttömyys tunnistaa pahuus sopii hyvin toisinajattelijoiden ja vähemmistöjen syrjimiseen, Jukka Mallinen kirjoittaa.
