Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimälle työvierailulle Suomeen. Valtionpäämiesten keskusteluissa on määrä käsitellä kahdenvälisten suhteiden lisäksi alueellisia ja kansainvälisiä kysymyksiä.
Venäläistutkija Maria Snegovaja pitää Suomen ja Venäjän presidenttien keskusteluyhteyttä lähtökohtaisesti myönteisenä asiana siitä huolimatta, vaikka Venäjä hänen mukaansa loukkaa useiden naapurimaidensa alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia, pyrkii manipuloimaan kansainvälistä oikeutta ja heikentää omien kansalaistensa demokraattisia oikeuksia.
– Vaikka presidentti Putinin hallinto toimii tavalla, jota ei voi hyväksyä, en pidä hänen tapaamistaan silti huonona ajatuksena. Hänen kanssaan on aivan mielekästä ja perusteltua käydä keskustelua varsinkin, kun Suomella on osana länttä voima puolellaan, Marylandin yliopistossa ja Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa tutkijana toimiva Snegovaja sanoo Verkkouutisille.
– Se, että presidentillenne tarjoutuu tilaisuus kohdata hänet ja esittää hankalia kysymyksiä, voi osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Ymmärrän, että joku saattaa pitää hyödyttömänä keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ei epäröi valehdella. On kuitenkin tärkeää pitää mahdollisimman monia kanavia avoimina. Suomalainen osapuoli voisi kenties käyttää tätä tilaisuutta myös tiedustellakseen Venäjän ihmisoikeustilanteeseen liittyvistä asioista, kuten Sandormoh-aktivisti Juri Dmitrijevin tapauksesta, hän toteaa.
Ilta-Sanomat raportoi Venäjän Karjalassa sijaitseviin Sandarmohin joukkohautoihin liittyvän selvittelyn uusimmista käänteistä tiistaina.
”Putin arvostaa voimaa – ei myönnytyksiä”
Myös Yhdysvalloissa on Snegovajan mukaan on käyty viime vuosina paljon keskustelua presidentti Putinin luotettavuudesta sekä siitä, kannattaisiko hänelle tehdä myönnytyksiä jännitteiden liennyttämiseksi ja onko amerikkalaisdiplomaattien ylipäätään perusteltua tavata häntä.
– Minä olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Putin arvostaa voimaa, mutta ei myönnytyksiä. Kun hänen kanssaan neuvottelee, sen on parasta tapahtua vahvasta asemasta käsin. Jotkut väittävät, että hän ei koskaan pidä kiinni sitoumuksistaan. Se ei pidä paikkaansa, kunhan vastapuoli saa hänet vakuuttuneeksi siitä, että sillä on paremmat kortit käsissään, hän sanoo.
Kanssakäymisessä Putinin kanssa on Snegovajan mielestä turvallista varautua valheisiin.
– Riippuu toki kontekstista, mutta yleisesti ottaen on erittäin huono idea luottaa häneen ollenkaan. Vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen länsi teki suuren virheen ajatellessaan, että hän on oikeastaan samanlainen kuin muut, mutta vain tilapäisesti turhautunut siitä, että asiat eivät menneet hänen mielensä mukaan. Tunkeutuminen Ukrainaan on toivottavasti merkinnyt muutosta tässä suhteessa. Tiedämme nyt, että Putin ei kunnioita kansainvälistä oikeutta eikä epäröi loukata sitä silloin, kun se hänelle sopii, hän arvioi.
– Todellisuudessa presidentti Putinin tavoitteet ovat revisionistisia, hän suhtautuu kaikkiin länsimaihin vihollisina ja kartoittaa niiden heikkoja kohtia voidakseen iskeä niihin saavuttaakseen sekä kotimaisia että kansainvälisiä päämääriä, Snegovaja kiteyttää.