Tshetsheenitaustaisen Georgian kansalaisen Zelimhan Hangošvilin murhasta Berliinissä epäiltynä pidätetty venäläismies liikkui peitehenkilöllisyyden turvin ja aidolla Venäjän passilla, itsenäisen Bellingcat-tutkijaryhmän, saksalaislehti Der Spiegelin ja The Insider -median tutkimus paljastaa.
Peruukilla naamioituneesta epäillystä on puhuttu julkisuudessa Vadim S:n nimellä. Hän saapui paikalle Kleinen Tiergarten -puistoon polkupyörällä, ampui uhriaan päähän vaimennetulla pistoolilla ja pakeni paikalta. Hetkeä myöhemmin hänen nähtiin viskaavan aseen, peruukin ja pyöränsä Spree-jokeen. Epäilty jäi pian kiinni yrittäessään sulautua turistijoukkoon. Hän on kiistänyt osuutensa murhaan ja pyytänyt saada tavata Venäjän konsuliviranomaisia.
Bellingcatin ja medioiden tutkimus vahvistaa, että epäilty liikkui Vadim Andrejevits Sokolovin henkilöllisyydellä. Häntä luonnehditaan ”aaveeksi”. Miehestä ei nimittäin löydy mitään jälkeä virallisista venäläisrekistereistä eikä vuodetuista tietokannoista. ”Sokolov” oli tullut Saksaan Ranskan kautta Ranskan myöntämällä viisumilla. Hänen viisumihakemuksessaan antamaansa osoitetta Pietarissa ei myöskään ole olemassa.
– Tämä kirkuva epäjohdonmukaisuus ja venäläisen ”aavematkaajan” olematon digitaalinen ja datajalanjälki herättävät vakavia kysymyksiä siitä, miten ja miksi hän kykeni saamaan Ranskan Moskovan konsulaatin myöntämän Schengen-monikertaviisumin, tutkijaryhmä arvioi.
Valtiollisia kytköksiä?
Bellingcat huomauttaa, että venäläisten passeja verrataan automaattisesti passitietokantaan rajalla maasta lähtiessä. Sokolovia ei kuitenkaan löydy tietokannasta, joten järjestelmän olisi pitänyt hälyttää jo passintarkastuksen yhteydessä Moskovan lentokentällä. Mies pääsi silti lentämään Pariisiin. Bellingcatin mukaan tämän voi selittää vain kahdella tavalla. Joko rajavartijoita ohjeistettiin päästämään Sokolov läpi tai sitten hän oli vielä matkapäivänään passitietokannassa.
Tutkijat pitävät molempia skenaarioita mahdollisina. Venäjän FSB vastaa myös rajavalvonnasta ja mikäli Sokolovilla on kytkös turvallisuuspalveluun, olisi hänet voitu päästää tavallisen menettelyn ohitse. Toinen vaihtoehto tarkoittaisi Bellingcatin mukaan sitä, että Sokolovin valehenkilöllisyys puhdistettiin tietokannasta sen jälkeen, kun hän jäi kiinni Berliinissä.
Esimerkiksi Britannian Salisburyn hermomyrkkyiskusta epäiltyjen Venäjän sotilastiedustelun upseerien valehenkilöllisyydet ja todelliset identiteetit pyyhittiin tietokannoista pian sen jälkeen, kun he paljastuivat.
Bellingcatin tutkimuksen perusteella Sokolovin identiteetti on varsin tuore ja se luotiin mitä todennäköisimmin juuri Berliinin operaatiota varten. Itse epäiltyä tutkijaryhmä pitää todennäköisemmin ulkopuolisena palkkamurhaajana kuin Venäjän turvallisuuspalvelujrn agenttina.
Bellingcatin mukaan virallinen passi ja ranskalainen viisumi, mutta ilmeisen tekaistu henkilöllisyys sekä Sokolovin totaalinen puuttuminen tietokannoista viittaavat vahvasti valtiollisiin kytköksiin. Bellingcat luonnehtii turvapaikkaa Saksasta hakeneen uhrin Zelimhan Hangošvilin olleen jo pitkään ”Venäjän vihollisten listalla”. Hangošvili taisteli Venäjää vastaan toisessa Tshetshenian sodassa ja kasasi vapaaehtoisyksikön Georgian ja Venäjän sotaan vuonna 2008. Hänet oli yritetty murhata kahdesti aiemmin Georgiassa. Venäjä on tituleerannut Hangošviliä toistuvasti radikaali-islamistiksi. Bellingcatin mukaan tällaisesta ääri-islamismista ei kuitenkaan ole todisteita.
Venäjä on kiistänyt yhteydet salamurhaan.
Working with @SPIEGEL_English and @the_ins_ru we've discovered the suspected assassin of a Georgian citizen living in Germany travelled to France, then Germany, on a fake identity, increasing the likelihood this was a Russian government backed operation. https://t.co/lrEWyEtSMn
— Bellingcat (@bellingcat) August 30, 2019
