Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on lunastamassa vaalilupauksiaan talouden kannalta vaarallisella strategialla.
Kangasharjun mukaan julkisen talouden kokoa kasvatetaan rakenteellisesti ensimmäistä kertaa sitten Urho Kekkosen päivien ja Kalevi Sorsan hallitusten.
– Hallitus lisää menoja bruttomääräisesti lähes 8 miljardia euroa hallituskauden aikana suhteessa siihen, miten menot kehittyisivät ilman uusia aktiivisia toimia. Summasta tulee kumulatiivisesti suuri, koska menoja lisätään etupainotteisesti heti ensi vuodesta alkaen, Aki Kangasharju kirjoittaa Helsingin Sanomien vieraskynässä.
Kangasharjun mielestä alijäämän ja kestävyysvajeen aikana kaikkia menolisäyksiä tehtäessä olisi pohdittava, kuinka vakavaa akuuttia ongelmaa menolisäys korjaa ja muistaa, että kaikki menolisäykset pahentavat lastemme velkataakkaa.
Hallituksen strategia ”vaarallinen”
Hallitus aikoo korottaa veroja, myydä valtion omaisuutta, parantaa työllisyyttä ja kohottaa julkisen sektorin tuottavuutta. Nettomääräisesti julkinen talous palaa tasapainoon vuonna 2023, jos kasvu pysyy hallituksen termein ”normaalina” ja omaisuuden myynti sekä aiotut uudistukset onnistuvat.
– Hallituksen strategia on vaarallinen, sillä se nojaa ylioptimistiseen työllisyystavoitteeseen sekä luo painetta velkaantua ja kiristää jo valmiiksi kireää verotusta. Menoja lisätään, vaikka julkinen talous on jo alijäämäinen, Kangasharju toteaa.
Etlan toimitusjohtajan mukaan terve kansantalous olisi kääntänyt julkisen talouden ylijäämäiseksi nousukauden aikana, sillä edessä ovat ikääntymisen pahimmat vuodet, joita varten tarvittaisiin puskureita eikä lisävelkaa.
Menolisäykset kohdistuvat tulonsiirtoihin
Hallituksen menolisäyksistä lähes 90 prosenttia kohdistuu julkiseen kulutukseen ja tulonsiirtoihin. Kangasharjun mukaan niiden työllisyysvaikutus on pieni suhteessa menolisäyksiin. Loput ovat investointimenoja, lähinnä rakentamista.
– Rakentaminen lisää työllisyyttä, mutta vain jos yksityinen rakentaminen on ehtinyt pysähtyä. Julkiset rakennushankkeet vain syrjäyttävät yksityisiä, mikäli talouskasvu jatkuu normaalina ja rakennusmiehet ovat muutenkin töissä, Kangasharju toteaa.
Business Finlandin ja Suomen Akatemian lisärahoituksella, VTT:n pääomittamisella ja koulutusmenojen lisäyksellä voidaan mahdollisesti kiihdyttää talouden ja työllisyyden kasvua. Vaikutukset syntyvät kuitenkin paljon yhtä hallituskautta pidemmällä aikavälillä.
