Juhana Vartiainen: Palkkatuen merkitys on vähäinen

Kokoomusedustajan mukaan palkkatuessa menee rahaa työsuhteisiin, jotka syntyisivät muutenkin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan palkkatuki on perusteltua silloin, kun se kohdistuu alentuneen työkyvyn ihmisiin.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoite on 75 prosenttia. Sen saavuttamiseksi hallitus turvautuu palkkatukeen, ja mallia haetaan Ruotsista. Ruotsi käyttää paljon rahaa palkkatukeen, mutta tutkimusten mukaan vaikutukset ovat vähäiset.

Vartiaisen mukaan mallin hakeminen Ruotsista kaipaa suhteellisuuden tajua.

– Jos Suomeen suhteutettaisiin Ruotsin palkkatukirahat, niin meillä pitäisi olla miljardi euroa. Meillä on nyt noin 250 miljoonaa euroa muistaakseni. Ja nyt te lisäätte sitä 20 miljoonalla, Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa.

Juhana Vartiainen puhui asiasta myös keskiviikkona eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa.

– Ministeri (Timo) Harakka (sd.), ettette antaisi yliampuvaa kuvaa palkkatuen vaikutuksista. Se lisääntyy budjettikirjan mukaan ehkä 20 miljoonalla. Jos tuki olisi henkeä kohti tuhat euroa kuukaudessa tai sinne päin, niin silloin sillä työllistettäisiin suoraan noin 1 500 tai kun otetaan huomioon kuollut paino ehkä noin 750 ihmistä, Juhana Vartiainen sanoi eduskunnassa.

– Eikö se ole aika mitätön toimi?

Vartiaisen mielestä tämä on ongelmallista, kun hallituksen tavoite on työllistää 60[nbsp]000.

– Siinä menee paljon rahaa sellaisiin työsuhteisiin, jotka syntyisivät muutenkin.

Ruotsin eturivin työmarkkinatutkija Anders Forslund on samoilla linjoilla.

– Sillä, että työnantajalle maksetaan tukea työttömän palkkaamiseen, ei yleensä ole erityistä vaikutusta työllisyyteen, koska silloin työnantaja vain jättää vain palkkaamatta jonkun muun, Forslund totesi A-studiossa.

Forslundin mukaan palkkatuet siirtävät työttömyyden kaikkein kauimpana työmarkkinoista olevilta ihmisiltä helpommin työllistyville.

”Poliittisesti helppoa”

Työministeri Timo Harakka (sd.) korostaa, että työllistämismäärärahojen isossa osiossa on käytettävissä palkkatukeen kysynnän mukaan rahaa

– Myös sosiaali- ja terveysministeriöstä on käytettävissä varoja ihan sen mukaan, miten sitä kysyntää löytyy. Tämä ei ole hallituksen ainoa keino. Tämä on 25 keinon listassa yksi tapa, Harakka sanoi A-studiossa.

Timo Harakka. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Vartiaisen mukaan Rinteen hallitus turvautuu palkkatukeen, koska se on poliittisesti helppoa.

– Se on kuitenkin ainoa mainituista keinoista, joilla ehkä jotain pientä, positiivista vaikutusta voi olla. Te olette valinneet sen, koska se on poliittisesti helppo, Vartiainen sanoi.

Vartiaisen mukaan hyvä ruotsalainen tulos on kokonaisuus, joka riippuu siitä, että Ruotsissa on muuten tiukempi sosiaaliturva ja siellä todella uskotaan työlinjaan.

– Nyt tämä vasemmistohallitus poimii tietysti tästä ruotsalaisesta toimintatavasta sen, joka on sille poliittisesti mieluinen, koska ei haluta puhua työnteon kannustimista eikä myönnetä, että niillä on ratkaiseva vaikutus työllisyysasteen nostamisessa.

– Nyt työnteon kannustimet heikkenevät, kun työn verotus kiristyy ja melkein kaikkia tulonsiirtoja nostetaan, Vartiainen totesi.

Harakka korostaa, että Suomessa yritysten palkkatuki on johdattanut ihmisiä pysyviin työsuhteisiin.

– Järjestöjen palkkatuki on se keino, jolla pitkäaikaistyöttömät pääsevät mukaan, Harakka sanoi.

Palkkatuettu työ ei yleensä jatku julkisella sektorilla tai järjestöissä sen jälkeen, kun tuki loppuu. Ne ovat Vartiaisen mukaan umpikujia.

– Vähän parempia tuloksia saadaan silloin, kun se on yksityisessä yrityksessä. Muitta silloinkin, kun työsuhteet jatkuvat, kyseessä on 20-30 prosenttia, Vartiainen kertoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)